Eduskunnan puhemiehelle Sauli Niinistölle luottamustehtävät tuntuvat maistuvan. Kun hän kesällä ilmoitti olevansa käytettävissä Palloliiton puheenjohtajaksi, meni marraskuun liittokokouksessa pidettävästä puheenjohtajavaalista niin sanotusti jännitys. Niinistöllä kun riittää yllin kyllin kannatusta myös jalkapallopiireissä.
Mikä sitten saa kiireisen miehen venymään vielä tehtävään, johon puheenjohtajuudesta luopuva Pekka Hämäläinenkin sai eläkepäiviään käytettyä 160 päivää vuodessa?
-- Yleisesti ottaen jalkapallolla on suuri yhteisöllinen merkitys, se on kiinteä rakenne monien maiden peruskulttuurissa. Henkilökohtaisella puolella jalkapallo liittyy aikaisempaan elämänvaiheeseen, jolloin osallistuin aktiivisesti seuratoimintaan Salon Palloilijoissa, Niinistö summasi syyt ja taustat.
Ja aikaakin kuulemma löytyy.
-- Ei tuollaiseen määrään (160 päivää), en usko, että kenelläkään työelämässä olevalla on mahdollisuus sellaiseen määrään. Mutta alustavasti kalentereita katseltuani, sellainen ehdoton läsnäolojen määrä on suhteellisen helppo kanta. Ja aikataulujen sovitteleminen on suhteellisen helppoa myös.
Edes tasavallan presidenttiys ei tulisi häiritsemään jalkapallopresidentin hommia.
-- En ole kenellekään presidenttivaaleja kyselleelle todennut mitään muuta kuin sen, että kiinnostukseni siihen on päivä päivältä vähentynyt. Ja se pitää paikkansa. En näe, että näillä olisi sellaista yhteyttä, joka jollain tavalla haittaisi jalkapalloliiton puheenjohtajan tehtävien hoitamista.
-- Minua tavattomasti kiusaa se, että paitsi tämä, niin kaikki muutkin minun tekemiseni, ilmeetkin, tulkitaan sitä taustaa vasten, onko tuo presidenttipeliä. Ymmärrän sen halun näin jankuttaa, koska SE on presidenttipeliä.
Nuoret kotkat tuntevat asiat
Niinistön jalkapallotausta kalpenee vastaehdokkaan, ex-maajoukkuemaalivahti Göran Enckelmanin rinnalla. Oma urheilu-ura ei sisältänyt jalkapalloa ("se on motorisesti minulle vähän vieras laji"), ja taustavaikuttaminenkin jäi SalPa:n toimintaan. Vastuuta ja valtaa Niinistö onkin valmis jakamaan.
-- Huippujalkapallon puolella en ole todellakaan mikään asiantuntija. Tiedän kuitenkin sen, että asiantuntijoita on valtava määrä. Minulla on ollut mahdollisuus tavata Palloliiton sanotaanko nuoria kotkia, Kimmo Lipposta ja Petri Jakosta, ja kumpikin on jättänyt valtavan vakuuttavan kuvan. Luotan aika paljon sellaiseen johtamiseen, jossa annetaan ei pelkästään vastuuta, vaan myös valtaa niille, jotka käytännön toimenpiteitä suorittavat.
-- Kun alla on hyvin järjestäytynyt organisaatio, luottamusmiesten rooliksi jää antaa se suunta. Seuratasolta, piiritasolta, eli niiltä muilta samankaltaisilta, jotka ovat tavallaan oto-hommana asiassa sydämestään mukana.
Suunnan näyttämisen tai sen välittämisen lisäksi Niinistö selvittää visiota, johon sisältyvät jalkapallokulttuurin syventäminen, otteluissa viihtyminen, Nuori Suomi -suunta ynnä muu. Mutta entä se tärkein kysymys: kenen vanhoista staroista Niinistö näkisi mieluiten jatkavan miesten maajoukkueessa?
-- Jari Litmasen.