Soitan vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtajalle, Ville Niinistölle varatakseni haastatteluajan. Hän pyytää ystävällisesti soittamaan avustajalleen, jolla ei ole kahta pientä lasta. Taustaäänistä päätelleen sattuu olemaan se maanantai, jolloin Niinistö muuntautuu kansanedustajasta koti-isäksi.
"Tämä on normaalia lapsiperheen arkea kahdessa eri maassa", Niinistö kuvaa tyynesti elämäänsä kolmen kodin ja kahden maan välillä.
Arkisin vaimo Maria Wetterstrand ja lapset Linnea ja Elias asuvat Tukholmassa ja Ville Niinistö Helsingissä ja vähän Turussakin. Viikonloput ovat perheen yhteistä aikaa joko Turussa tai Tukholmassa.
Maria on ruotsalainen kansanedustaja ja Ruotsin vihreiden puheenjohtaja. Keittiön pöydän ääressä kelataan myös poliittisen kulttuurin eroja. Niinistö uskoo, että ruotsalainen yhteiskunta on kaiken kaikkiaan poliittisempi. Kuluttajat ovat valistuneita ja vaativia.
"Ruotsalaiset uskaltavat olla edelläkävijöitä, kun suomalaiset katsovat ensin, mitä muut tekevät", hän kiteyttää.
Ruotsissa ei Niinistön mukaan ikinä hyväksyttäisi "vanhaslaista" toimintakulttuuria, jossa politiikka supistetaan vain asioiden hoitamiseksi, ja poliittisia päätöksiä tehdään keskustelematta ensin laajasti julkisuudessa niiden seurauksista.
Täysin ekologisesti
on vaikea elää
Eduskunnan puhemiehen ja kokoomuksen entisen puheenjohtajan, Sauli Niinistön veljenpoika ei pane pahakseen, jos häntä kutsutaan soininvaaralaiseksi.
Oppi-isänsä tavoin hän edustaa sosiaaliliberalismia, jossa etusijalla ovat "yhteiskunnalliset vapaudet, oikeudet ja mahdollisuudet sekä vahva ekologinen ja sosiaalinen vastuu".
Niinistö myöntää, että täysin ekologisesti on vaikea elää. Omaa hiilijalanjälkeään hän neutralisoi maksamalla jokaisesta lennostaan päästökorvauksia kansalaisjärjestö Climate Carelle.
"Vastustan ekologista moralismia", Niinistö linjaa.
Sähkölämmityksestä on Niinistön mielestä kuitenkin päästävä totaalisesti eroon. Omaan kotiin on vaihdettu maalämpöjärjestelmä ja aurinkopaneeli.
Hän laskee, että se maksaa itsensä takaisin viidessä, kymmenessä vuodessa.
Kotouttaminen otettava
paljon vakavammin
Kulttuurien vuorovaikutus on Niinistölle läheinen asia. Hän vaatii, että maahanmuuttajien kotouttaminen on otettava Suomessa paljon vakavammin kuin tähän asti.
Suuret puolueet varovat Niinistön mukaan puhumasta maahanmuuttopolitiikasta, vaikka tekevät sitä kaiken aikaa. Kokoomuksen ja keskustan velvollisuus olisi hänen mielestään nousta vihreiden rinnalle keskustelemaan siitä, mikä on Suomen maahanmuuttopolitiikka, ja mitkä ovat ne suomalaisen yhteiskunnan demokraattiset arvot, joihin kaikkien olisi sitouduttava.
Niinistö kieltäytyy hyväksymästä kantaväestön ja maahanmuuttajien välistä vastakkainasettelua.
Viime viikkojen keskustelu on hänestä ollut tarkoitushakuista. Pelko fundamentalistista islamia vastaan on vedetty myös maahanmuuttopolitiikkaan.
Työmarkkinat
toimivat itsekkäästi
Niinistö johtaa eduskuntaryhmässään sosiaaliturvauudistusta valmistelevan Sata-komitean seurantaa. Komitean on määrä julkistaa linjauksensa ennen joulua. Vaarana on kuitenkin "nahkapäätös", jossa ei uskalleta tehdä rakenteellisia uudistuksia.
"Olen huolissani, jos ay-liikkeen panos on pelkkä uudistusten alasajo. Väite, ettei perusturvaa voi parantaa, ellei ansioturvaa paranneta, on aika itsekäs", Niinistö kritisoi.
Niinistön kritiikki pätee jossain mielessä myös työnantajapuoleen, jonka hän toivoisi kritiikin sijasta painottavan omia hyviä ajatuksiaan.
"Tässä käy helposti niin, että torpataan esitykset eikä esitetä mitään parempaa", Niinistö huokaa.
"Köyhyys on lisääntynyt ja uusi taantuma on edessä. Edellisen laman jäljet olivat tosi rujoja niille, jotka jäivät pitkäksi aikaa työttömiksi ja syrjäytyivät. Se pitää nyt ehkäistä", Niinistö perustelee.
Vihreiden hellimä ajatus perustulosta ei ole saanut suoraa kannatusta muissa puolueissa. Sata-komitean esityksissä vihreät ajaa ratkaisuja, jotka tarjoaisivat pätkätyöläisille ja pienituloisille lisäturvan silloin, kun töitä on vähemmän. Tässä asiassa vihreät ja keskusta ovat löytäneet toisensa.
"Kokoomus ja demarit ovat aina painottaneet niiden asemaa, joilla on jo hyvä ansioturva ja vahva asema työmarkkinoilla. Keskustan ajama takuueläke samoin kuin vihreiden perustulomalli perustuvat siihen, että työelämä on muuttunut", Niinistö analysoi.
Ville Niinistö on ehdottanut, että työtön, joka tekee yli neljä päivää kuukaudessa töitä saisi valtiolta sadan euron kannustusrahan.
Perusturvan uudistus saa, ja sen pitääkin Niinistön mielestä maksaa ainakin satoja miljoonia euroja etenkin, jos sitä vertaa summaan, joka hallituksella on ollut varaa laittaa tuloverojen kevennyksiin.
Ei mikään
apupuolue
Yhteistyö hallituksessa kokoomuksen ja keskustan kanssa vaihtelee Niinistön mukaan sen perusteella, mistä neuvotellaan. Esimerkiksi kokoomuksen asuntoministeri Jan Vapaavuori on hyvin samoilla linjoilla kuin vihreät. Kokonaisuus ratkaisee. Apupuolueeksi vihreät eivät suostu.
"Me pidämme itseämme tasavertaisena hallituskumppanina, joilla on näkemys kaikista asioista. Tavoitteena on rakentaa kokonaisuudessaan ekologisesti kestävää ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Vihreiden ansiosta Suomessa on ymmärretty, ettei energian kulutuksen kasvu ole sidoksissa talouskasvuun, vaan energiatehokkuus on kaikkien etu, ja että uusien energiamuotojen innovaatiot tuovat kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja tulevaisuudessa", Ville Niinistö kehaisee.
