Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö, 60, arvioi, että taloudessa valo alkaisi pilkottaa vuodenvaiheessa. Kevät 2010 voi tarjota parempia uutisia kuin tämä kevät.
"Vakiintuneita nousun merkkejä myönteiseen suuntaan odotan erityisesti Yhdysvallat-Kiina-akselilta. Kiinan talous kasvaa edelleenkin, vaikka vauhti on puolittunut aiemmista kasvuluvuista. Yhdysvallat on maailman suurin yksittäinen talous ja heillä on aina ollut dynamiikkaa nousta lamasta kohtuullisen nopeasti."
Niinistö pelkää, että elvytys voi olla seuraava vaaran lähde eli maailman liki kaikkien valtioiden harjoittama elvytyspolitiikka voi potkaista liikkeelle näennäiskasvun, josta ei olekaan kestäväksi nousuksi.
"Saksa on ollut pidättyväinen omissa elvytyspaketeissaan ja näyttäisi siltä, että siellä talouden nousu rakentuu terveemmälle pohjalle kuin muualla."
Niinistö on huolissaan rahan määrän kasvusta, kun varsinkin Yhdysvallat ja Britannia yrittävät elvyttää talouksiaan painamalla lisää rahaa. Siitä voi olla vaarana parin, kolmen vuoden kuluttua korkea inflaatio.
Alijäämät on
katkaistava
Niinistö ei halua lähteä ruotimaan tarkemmin pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ja puoluetoverinsa Jyrki Kataisen (kok.) talouspolitiikkaa ja sen osuvuutta nykyiseen suhdannevaiheeseen.
"Tappioksi eläminen, budjettien alijäämät, on kuitenkin katkaistava. Edes seuraavaa vuotta koskeva kehys ei lähde siitä, että valtiontalouden alijäämä katettaisiin muulla tavoin kuin velanotolla. Valtio velkaantuu lisää ja lisävelkaantumisen pysäyttäminen voi olla vaikeampaa kuin nyt uskotaankaan."
Niinistö muistuttaa, että 1990-luvun alun lamassa kesti kuusi vuotta, ennen kuin Suomen talous saatiin ankarilla menojen leikkauksilla tasapainoon.
Hän muistuttaa, että velka on seurausta siitä, että Suomi valtiona tekee tappioita eli budjetin tulot eivät riitä menojen, korkojen ja lyhennysten kattamiseen. "Seuraavalla vaalikaudella menoja joudutaan karsimaan ja veroja nostamaan."
Pääomaverojen
nostoon paineita
Elvytys on Niinistön mukaan kuin mantra, hyvä sana, jota kaikki mutisevat kaikkialla. Hän vaatii erottamaan aidon elvytyksen ja velaksi elämisen. "Nyt kulutusta pidetään yllä velkarahalla, eivätkä ainoastaan yksityiset kansalaiset, vaan myös julkinen sektori velkaantuu valtavasti."
Pankit eivät ole ottaneet vielä vastaan valtion takauksia pääomiensa hankintaan. Samoin yritysten julkista vientirahoitusta on paljon käyttämättä, koska vienti ei vedä.
"Pankeilla on vielä kovemmat ajat edessäpäin. Baltiasta tulee luottotappioita ja tappioita tulee myös kotimaasta, kun yritysten tilanne on vaikeutunut."
Niinistö myöntää, että suomalaisten palkkaveroja voisi vieläkin alentaa, mutta käytännössä siihen ei ole mahdollisuuksia lähivuosina. Paineita on pikemminkin verojen nostoon. "Kulutuksen verotus on yksi tapa saada lisää verotuloja valtiolle, kun palkkaverotuksen puolella ei ole juurikaan liikkumatilaa."
Hän sanoo, että ruoan tuleva arvonlisäveronalennus on päätetty asia, vaikka se ei ole aivan elvytysoppien mukaista.
Pääomaveroja Niinistö olisi sen sijaan valmis korottamaan niiden nykytasolta, 28 prosentista. "Suomi seuraa maailmanlaajuista keskustelua pääomaveron tasosta ja toimii varmaankin linjassa muiden maiden kanssa.
Eläkesäästämistä Niinistö olisi valmis laajentamaan nykyisistä vapaaehtoisista eläke- ja vakuutussäästöistä muihinkin säästömuotoihin, kuten osakkeisiin ja pitkäaikaistalletuksiin.
Paljon puhuttujen bonusten ja palkkioiden sijasta Niinistö palkitsisi työntekijöitä oman yhtiön osakkeilla. "Se olisi tasapuolisempaa palkitsemista ja sitouttamista kuin nykyiset järjestelmät."
Niinistö toivoo työnantajilta malttia pidättäytyä niin pitkään kuin suinkin irtisanomisista. "Ketään ei saa päästää putoamaan rattailta eli pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen pitää estää, toisin kuin 1990-luvun lamassa. Lomautus on aina parempi vaihtoehto kuin irtisanominen."
Hän on huolissaan erityisesti nuorten miesten työttömyydestä. "On vaarana, että jos ihminen syrjäytyy yhteiskunnasta ja työelämästä jo nuorena, paluu työelämään voi olla hyvin vaikeaa."