Tiistaina se sitten tuli: eduskunnan entinen puhemies Sauli Niinistö ilmoittautui virallisestikin mukaan presidenttikisaan.
Ilmoitus oli yllätyksetön ja niinistömäinen. Kaikesta huolimatta se tuo uutta jännitettä sisäpolitiikkaan, jo olemassa olevan lisäksi.
Niinistö, 62, kertoi viikkoja sitten päätöksensä olevan valmis. Se kypsyi useiden lykkäysten jälkeen julkistettavaksi odotetusti heti sen jälkeen kun kokoomusvetoinen hallitus oli saatu pystyyn. Jos kokoomus olisi pudonnut hallituspelistä, Niinistö olisi tuskin pukahtanut aikeistaan vielä aikoihin.
Niinistö lähtee kisaan suurimpana ennakkosuosikkina. Hän hävisi niukasti edelliset presidentinvaalit, ja kannatus on säilynyt vankkana senkin jälkeen. Tämä näkyi viimeksi toissa eduskuntavaalien huimana äänimääränä.
Paalupaikka ei ole silti välttämättä paras paikka.
Niinistön virénmäinen pitkän kirin taktiikka altistaa hänet vastustajien moukaroinnille. Niinistön kaikkia tekemisiä ja tekemättä jättämisiä seurataan entistäkin tarkemmin. Pitkä kampanja lisää myös virheiden mahdollisuuksia.
Vaalinalusgallupit ovat heitelleet presidentinvaalihistoriassa monia ehdokkaita ylös ja alas. Niinistölle tuskin käy niin. Vaalin todennäköisellä toisella kierroksella asetelma yleensä polarisoituu silti niin, että kaksi pääehdokasta ovat lopulta melko tasapäisiä. Niin käynee nytkin.
Niinistön vahvuus nojaa henkilökohtaiseen suosioon ja suurimmaksi puolueeksi nousseen kokoomuksen tuomaan myötätuuleen. Puolueen tuki ei silti vielä riitä; siksi Niinistö kutsui mukaan laajoja kansalaispiirejä.
Niinistö puhui jo tiedotustilaisuudessaan siihen malliin, että hänen linjansa presidenttinä ei välttämättä sopisi yhteen hallituksen Nato-kantojen kanssa. Sixpack-hallituksen Nato-linja ei muuttunut aiemmasta käytännössä piiruakaan.
Nato-henkeä on presidentti Tarja Halosen aikana ollut vähemmän presidentinlinnassa kuin hallituksessa, Niinistön aikana asetelma voisi olla toisin päin.
Niinistön ehdolle lähtöön vaikutti varmasti sekin, että vaatimattomaksi jäänyt ja vielä uuden eduskunnan siunauksen tarvitseva perustuslain uudistus jättää uudellekin presidentille paljon valtaa. Remonttihan voi jopa vielä kaatua.
Näillä näkymin Niinistön vahvin vastus tulee SDP:stä. Riippuu ehdokkaasta, kuinka vahva vastus on. Päähallituspuolueiden ehdokkaiden taistelu panisi koetukselle niiden hallitusyhteistyön.
Puhemies Eero Heinäluoma (sd.) aikoo kertoa kannastaan elokuussa. Hän olisi ennakkosuosikki SDP:n sisäisessä mittelössä, mutta muitakin mahdollisia nimiä on.
Perussuomalaiset lykkää Timo Soinin nimeämisen pitkälle syksyyn. Keskustassa on haku päällä. EU-komissaari Olli Rehn olisi päällimmäinen nimi, mutta häneen liittyvä voimakas unionileima ei käy hyvin yhteen puolueen oppositioroolin kanssa semminkin kun tuki EU:n kriisipaketeille on nostettu keskustan vaalitappion tärkeäksi syyksi.
Luvassa on siis kunnon presidentinvaalit.