Kokoomuksen tuleva presidenttiehdokas, Euroopan investointipankin varapääjohtaja Sauli Niinistö edellyttää, että Nato-vaihtoehto pidetään aidosti ja neutraalisti avoimena.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen totesi äskettäin Natosta "ettei tunne siihen suuntaan kauhean suurta vetoa". Niinistön mielestä tähän sisältyy tietynlainen kielteinen ennakkoarvio. Hän korosti, että Nato-vaihtoehdon on oltava avoinna ilman mitään arvoasetelmaa.
Niinistö peräsi kokoomuksen puoluevaltuuskunnassa sunnuntaina Helsingissä pitämässään turvallisuuspoliittisessa linjapuheessa hallitukselta aktiivisempaa roolia EU:n turvallisuusyhteistyössä. Hän muistutti, että väistämättä Suomenkin eteen tulee kysymys siitä, muuttuuko EU myös puolustusliitoksi.
Niinistön oma näkemys Suomen suhteesta sotilasliitto Natoon ei eroa olennaisesti hallituksen kannasta. Tosin hän sanoi olevansa kokoomuksen ja puheenjohtaja Jyrki Kataisen linjalla, joka on Nato-myönteisempi.
Niinistö painotti, että Naton rooli Euroopassa ja sen sen kehitys yleensäkin on tällä hetkellä käymistilassa, kuten myös EU:n ja Yhdysvaltojen suhteet. "Mielestäni me voimme hyvin katsoa näiden kehitystä eteenpäin ennen kuin teemme ratkaisun liittymisestämme", Niinistö sanoi.
Valtionjohdon
sanottava selkeästi
Niinistön mielestä Suomen tulee suhtautua EU:n turvallisuusyhteistyöhön ennakkoluulottomasti ja vaihtaa roolinsa aiempaa aktiivisemmaksi.
Hän muistutti, että Suomen EU-ratkaisujen taustalla on koko ajan ollut turvallisuushakuisuus. EU:n kehittyvä ulko- ja turvallisuuspolitiikka taas pyrkii luomaan suoran pääsyn turvatakuisiin.
Niinistö tiukkasi valtionjohdolta selkeää kantaa siihen, mitä tarkoittaa Suomenkin EU:n huippukokouksessa vuonna 20023 hyväksymä selkeä avunantovelvollisuus ja siihen tehty lisäys, että "tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen".
Niinistön mielestä on epäselvää, mikä on ylimmän valtionjohdon oma tulkinta Suomen asemasta. Vaikuttaako erityisluonnetta koskeva maininta Suomen osalta jotenkin rajoittavasti avunantovelvollisuuteen ja avunsaantioikeuteen?
Niinistö korosti, että Suomen on välttämätöntä olla mukana liikkeessä olevassa EU:n puolustusulottuvuudessa. "Suomen etu on toimia aktiivisesti ja päättäväisesti EU:n turvallisuusyhteistyön kehityksessä. Meidän olisi yksinkertaisesti vaihdettava roolia", Niinistö totesi.
Hänen mukaansa EU:n puolustusliitto on jo sopimuspapereissa. "On siis katsottava, onko luotavissa puolustusliitto, joka soveltuu Suomelle ja vahvistaa turvallisuuttamme."
Turvallisuuden lisäksi Niinistö puhui Suomi-ilmiöstä, jonka takana ovat myös arvot ja asenteet. Presidentin roolissa korostuu Niinistön mukaan myös mielipidejohtajuus ja kansainvälisen talousvaikuttajan rooli. "Toimiessamme uusien ja nousevien talousmahtien kanssa, presidentillä on merkittävä myötävaikuttajan rooli", Niinistö sanoi ja heitti näin pienen piikin Haloselle, jonka mielestä presidentti voi talouspolitiikassa olla lähinnä sparraaja.
Puheenjohtaja Jyrki Katainen haukkui hallitusta. Sen vuoksi Suomi seisoo ja lilluttelee väljähtyvässä vedessä. "suomessa on vakava poliittisen johtajuuden puutostila", Katainen väitti ja odottaa presidentinvaalitaistossa keskustelua Suomen suunnasta.