Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) ei hyväksy sitä, että valtiolle luodaan uusia menoja, jotka jouduttaisiin rahoittamaan velkarahalla.
Niinistö varoitteli tuntuvasta budjettialijäämästä hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa keskiviikkona.
Hän huomautti, että eduskunnassa ensi vuodelle jo ennakolta sovittujen 800 milj. markan lisämenojen rahoitus on auki.
Niinistön mukaan ilman uusiakin menolisäyksiä näköpiirissä on väkisinkin noin kuuden miljardin markan alijäämä valtion ensi vuoden budjettiin.
Kun siihen lisätään hallituspuolueiden eduskuntaryhmien viime kesäkuussa sopimat menonlisäykset ja muita erilaisia budjettitoiveita, ollaan Niinistön mukaan helposti jo yli kymmenen miljardin markan rajan.
"Ne on kovia lukuja ottaen huomioon, että me emme elä mitään poikkeuksellisen huonoa aikaa", Niinistö totesi myöhemmin eduskunnassa.
Eduskuntaryhmien budjettisopimuksessa listattiin 800 miljoonan markan lisämenot sekä tälle että ensi vuodelle. Lisärahaa päätettiin järjestää muun muassa kunnille sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Yhden prosenttiyksikön korotus ensi vuonna valtionosuuteen maksaisi valtiolle 620 milj. markkaa.
Pienempiä lisäyksiä on sovittu valmiiksi mm. työttömyyden vähentämiseen, huumehoitoon, perustienpitoon ja rautateiden sähköistämiseen.
Niinistö haluaa nyt, että ratkaisuille löydetään ”terve rahoitus”, eli siis jokin muu tapa kuin valtion velanoton kasvattaminen. Jos veroja ei haluta korottaa, ainoaksi vaihtoehdoksi jää helposti vastaavien säästöjen etsiminen muualta.
Niinistön vaatimus merkitsee sitä, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajilla voi olla edessä ikävät jälkineuvottelut kesän budjettisovusta.
Ministerivaliokunnassa hallituksen avainministerit kävivät runsaan parin tunnin ja Niinistön mukaan ”aika perusteellisen” keskustelun ensi vuoden budjettinäkymistä.
Niinistö sanoi halunneensa tehdä tilanteen selväksi ja kuulostella mielipiteitä nyt, kun valtiovarainministeriö on aloittamassa neuvottelut muiden ministeriöiden kanssa ensi vuoden budjettiesityksen niin sanotuista kehyksistä.
Keskustelusta tuntui jääneen hieman kaksijakoinen vaikutelma.
"Ainakin tämä sanoma meni nyt perille, ettei tässä ole kovin paljon hurraamista. Toisaalta ei kyllä näyttänyt olevan halukkuutta lähteä leikkaamaan pois näkyvissä olevaa alijäämää", Niinistö sanoi.