Helsinki Suomen itsenäisyyden juhlarahaston 40-vuotisjuhlaseminaarin anti ei jäänyt pelkän sanahelinän tasolle. Presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) kanssa paneelikeskusteluun osallistunut Sauli Niinistö (kok.) kritisoi voimakkaasti Suomen nykyistä veropolitiikkaa.
"Pääomaverotukseen liittyy ristiriita, jota monien suomalaisten on vaikea ymmärtää. Ammatinharjoittajat, pikkuhiljaa ehkä tavalliset palkansaajatkin, pyrkivät yhtiöittämään toimintansa, jotta he pääsevät verotuksessa helpommalla. Ei asia näin voi olla", eduskunnan puhemies sivalsi.
Niinistön mukaan poliittisten päättäjien on käärittävä hihat ja annettava ankaramman ansiotuloverotuksen piirissä oleville kansalaisille signaali, että myös heitä ja heidän työtään arvostetaan.
"Tämä jättikuilu on korjattava", Niinistö vaati.
Presidentti Halonen myönsi, ettei kansalaisten tuloerojen kasvua voi sivuuttaa olankohautuksella.
"Yhteiskunnan koossapysymisen kannalta tämä on merkittävä asia", Halonen muotoili.
Koulupudokkaat
suuri voimavara
Panelistit ottivat myös kantaa syrjäytymiskeskusteluun. Erityisen huolestuneita eturivin vaikuttajat ovat nuorista koulupudokkaista, joita on laskelmien mukaan jopa 50 000.
Halonen, Vanhanen ja Niinistä olivat yhtä mieltä siitä, että pudokkaat on autettava mahdollisimman pian elämänsyrjään kiinni.
"Tämä pudokkaiden joukko on suuri käyttämätön voimavara", Vanhanen korosti.
Vanhanen muistutti, että valtion ja kuntien vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Pääministeri haikaili kansalaisten sosiaalisen vastuun perään.
"Syrjäytyminen on ilmiö, joka sijoittuu yksilön ja yhteiskunnan välimaastoon. Ei kaikkia ongelmia voi ratkaista eduskunnassa tai kunnanvaltuustoissa. Perheiden merkitys on aivan keskeinen. On mietittävä, miten voimme hyödyntää erityyppisiä yhteisövoimavaroja paremmin."
Niinistö varoitti suomalaisia vauhtisokeudesta. 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun lama on yhä tuoreessa muistissa. Poliitikoilta vaaditaan nyt kylmää harkintaa.
"On vaarallista, että juostaan yhteen suuntaan sivuille katsomatta. Se syö ihmisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon", Niinistö huomautti.
Niinistön kriittisten puheenvuorojen jälkeen Vanhanen rauhoitteli kuulijakuntaa.
"Turha luoda tarpeetonta kriisitunnelmaa."
Vaaliuurnien
hiljaisuus hämää
Suomalaisten äänestysaktiivisuus on laskenut vuodesta 1979 lähtien. Panelistit pohtivat syitä miinusmerkkiseen kehitykseen.
Vanhasen kiteytys asiasta oli osuvin: "Balin ilmastoneuvotteluissa EU:n tavoite on vahvistaa poliittista sitoutumista siihen, että vuonna 2009 Kööpenhaminassa tehdään ratkaisuja. Kuulostaako innostavalta", Vanhanen kysyi sarkastisesti.
Äänestysuurnilla ei välttämättä ole ruuhkaa, mutta muuten suomalaiset osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan. Kuva passiivisesta kansasta on väärä.
"Ammatillisen järjestäytymisen aste on kansainvälisesti huippukorkea", Halonen korosti.
Niinistö tuki Halosen näkemyksiä.
"Itsekkyyden kasvusta on toki merkkejä. Täytyy silti muistaa, että jos mittaamme vapaaehtoistoimintaan osallistumista, on Suomi Euroopan kärkimaita."
Halosen mukaan Suomesta tuli pohjoismainen hyvinvointivaltio vasta 1980-luvulla. Presidentti vakuutti, että nykyinen hyvinvointivaltion malli on Suomelle oikea.
"Se on oikeudenmukainen yksilölle, hyödyllinen yhteiskunnalle ja valmistaa meitä globaaliin kumppanuuteen", Halonen niputti.