Presidentti Sauli Niinistö aloitti virkakautensa nostamalla esiin oikeudenmukaisuuden ja kansakunnan eheyden teemat. Päämiehen toimintatavat nähdään tuonnempana.
Tasavallan presidentin virka siirtyi torstaina juhlavin menoin Tarja Haloselta Sauli Niinistölle. Eduskunnassa järjestetty perinteinen seremonia oli vakava ja arvokas, vailla yletöntä loistokkuutta. Näin sopii tasavallassa ollakin.
Niinistö ei saanut käyttönsä aivan samanlaista valta-arsenaalia kuin Halosella oli. Torstaina voimaan tulleet perustuslain muutokset kavensivat presidentin valtaa muutamasta kohtaa. Tästä eteenpäinkin presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Mutta vastedes, jos presidentti ja valtioneuvosto ovat päätöksistä eri mieltä, asia ratkaistaan eduskunnan kannan mukaisesti.
EU:n huippukokouksissa Suomea edustaa rukatun perustuslain mukaan yksiselitteisesti pääministeri. Tästä eteenpäin presidentti ei myöskään nimitä ministeriöiden kansliapäällikköjä.
Valtaoikeuksien muutokset eivät saaneet presidentti Niinistöä asettamaan työnsä tavoitteita mitenkään matalalle. Hän veti puheessaan vahvoja yhteiskunnallisia linjoja. Keskeisiä teemoja olivat kansakunnan eheys ja oikeudentunto.
Puheessa oli jopa yllättävän ”haloslaisia” painotuksia. Halonenhan korosti koko virkakautensa ajan pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan vahvuutta. Myös Niinistö asettui ”pohjoisen mallin” puolustajaksi. Hän muistutti, että malliin kohdistuvista epäilyksistä huolimatta täällä on kestetty huonot ajat paremmin kuin läntisissä maissa keskimäärin. Päätelmänä oli, että yhteisen hyvän luomisesta kannattaa maksaa.
Entinen valtion finanssien vartija tosin huomautti, ettei hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen ole yksinkertaista. Hänen mukaansa joudutaan muun muassa kysymään, missä on yhteiskunnan ja yksilön oman vastuun raja. Perusturva kuuluu kuitenkin kaikille, hän painotti.
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoitetta hän nosti esiin myös arviollaan, että nyt suomalaisen yhteiskunnan keskellä vallitsee syvä ristiriita. Hän kantoi jälleen huolta syrjäytyneistä nuorista. Ongelmaa ratkomaan hän lupasi koota asiantuntijajoukon. Juuri sen pitemmälle presidentin käytännön valta ei asian hoidossa ulotukaan.
Niinistön halusta toimia muillakin kuin ulkopolitiikan tai arvojohtamisen areenoilla kertoi hänen näkemyksensä, jonka mukaan presidentti on myös talouden toimija. Maininta jopa säpsäytti.
Käytännön talouspolitiikan ohjaksia Niinistö ei kuitenkaan sanonut havittelevansa. Hän tavoittelee ilmeisesti ottaa samantyyppistä roolia, joka oli presidentti Martti Ahtisaarella. Niinistö haluaa olla suunnitelmallisesti mukana edistämässä suomalaisen osaamisen ja työn menestystä maailmalla.
Väistyvä presidentti Tarja Halonen ei tyytynyt puheessaan vain kiitoksiin ja korulauseisiin. Hän muun muassa otti kantaa tuloerojen kasvuun Suomessa ja esitti kovan epäilyksen, ettei ilmiötä edes haluttu tunnustaa. Puheen poliittisuudesta voi päätellä, että Halonen haluaa vastakin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.