Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö pyysi Nokian pääjohtajaa Jorma Ollilaa ehdolle vuoden 2000 presidentinvaaleihin. Ollila mietti asiaa yli kesän, mutta kieltäytyi ehdokkuudesta.
Niinistö kertoo asiasta maanantaina julkistetussa muistelmakirjassaan Viiden vuoden yksinäisyys (Teos).
Tiedotustilaisuudessa Niinistö totesi, että Ollila todella harkitsi vakavissaan presidenttiehdokkuutta. Ei hän muuten olisi pyytänyt miettimisaikaa. Elokuussa Ollila kuitenkin kieltäytyi, eikä Niinistökään ryhtynyt mihinkään käännytysyrityksiin.
Kokoomuksen puheenjohtajana ollut Niinistö kertoo esittäneensä keväällä 1999 Ollilalle, että tämä ryhtyisi presidenttiehdokkaaksi ja pyrittäisiin keskustelemaan koko porvarikentän yhteisestä tuesta. Hankkeesta tiesi Niinistön mukaan vain pieni ydinjoukko. "Ollilan asema oli hyvin arkaluontoinen. Ei siitä ollut mahdollista paljon ulos laulella", Niinistö perusteli.
Niinistön tarkoituksena oli käydä keskustelukierros siitä, löytyykö Ollilalle porvarien yhteinen tuki.
"Hän ei olisi ollut leimallisesti kokoomuksen ehdokas", Niinistö selvitti hanketta, joka kaatui hänen arvionsa mukaan siihen, että Ollilalla olivat edessä muut suuret haasteet.
Ollila ei halunnut maanantaina kommentoida ehdokaspohdintaa. Hän oli tietoinen asian julki tulosta, sillä Niinistö ilmoitti kertoneensa siitä etukäteen Ollilalle.
Itsellä nyt eri tilanne
Edellisissä presidentinvaaleissa kokoomuksen ehdokkaana oli eduskunnan silloinen puhemies Riitta Uosukainen. Häntä ja ex-pääministeri Harri Holkeria kosittiin ehdokkaaksi samaan aikaan kun Niinistö kyseli Ollilaa.
Uosukainen pani vastaan, Holkeri väläytteli varovaisesti vihreää. Lopulta hänkin kieltäytyi. Niin teki Niinistökin. "Se oli täydellisesti vieras ajatus", hän perusteli nyt.
Niinistö lisäsi olleensa sitoutunut aivan erilaisiin tehtäviin ja tulevaisuuteen. Tällä hän viittasi valtiovarainministeriyteen ja omaan perhetilanteeseensa.
Aiemmin hän oli todennut: "En mielestäni ole presidenttiainesta."
Nyt tilanne on Niinistön mukaan toisenlainen.
"Nyt linnut (pojat) ovat lentäneet pesästä ja nykyisessä työssä projektin jänne on vähän lyhyempi", Niinistö perusteli sitä, miksi nyt suostui ehdokkaaksi.
ERM-kohun jälkipyykkiä
Niinistö kuvaa kirjassaan myös vuoden 1996 dramaattisia hetkiä, kun Suomen markka kytkettiin EU:n kiinteiden valuuttojen järjestelmään ERM:iin ja Suomen tavoitteet vuotivat julki.
Vuotajaksi väitettiin toista valtiovarainministeriä Arja Alhoa (sd.). Aikoinaan Niinistö yritti tyynnytellä kohua. Nyt hän sanoi:
"Alho itse on kertonut, että hän ei kertonut tarkkaa tavoitetta vaan haarukan. Sehän oli kaikkein vaarallisinta, kun tavoite oli suunnilleen haarukan keskellä. Haarukan kertominen tarkoitti siis sitä, että kauppias kertoi alimman mahdollisen hintansa."
