Arvio Niinistön kirjasta kulttuurin sivulla 22.
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) puolustaa voimakkaasti uutta ulkopolitiikkaa, jossa keskustellaan asioista reippaasti.
"Ulkopoliittisessa keskustelussa näyttää olevan vallalla vanhoja vivahteita, jotka tulevat 40-50 vuoden takaa. Käytetään sellaisia argumentteja, että vain tietty joukko voi puhua ulkopolitiikasta", Niinistö moitti torstaina uuden kirjansa "Hiljaisten historia" julkistamistilaisuudessa.
Niinistö asettui voimakkaasti puolustamaan puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) kohua nostattanutta puhetta, jossa tämä mainitsi Venäjän kolme kertaa Suomen suurimpana turvallisuushaasteena.
"Häkämiehen ulostulo oli uutta avaavaa - että ylipäätään puhutaan näin reippaasti", Niinistö kiitteli. Muissa maissa Niinistön mukaan näin tapahtuu, mutta Suomessa ulkopoliittinen keskustelu on ollut vähän tabu.
Keskustelun sisältöön Niinistö ei ottanut kantaa. Hän ei myöskään suostunut puhumaan nimistä, joihin arvostelun kärki kohdistuu.
Häkämiehen Washingtonissa pitämästä puheesta älähti ensimmäisenä ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.). Myöhemmin presidentti Tarja Halonen muistutti puolustusministerin alisteisesta asemasta päätöksentekoketjussa.
Kirjassaan Niinistö ilmoittaa pitävänsä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Suomessa "hämyisenä alueena". Hänen mielestään on ollut pitkään taipumusta yksioikoiseen mustavalkoiseen ajatteluun, jossa yhdellä mittatikulla luokitellaan mielipiteet ja erityisesti niiden esittäjät.
Mittari oli 1950-1980-luvuilla suhde Neuvostoliittoon. Nyt se on suhde Natoon, Niinistö kirjoittaa.
Hän kaipaa Suomelle uutta ulkopolitiikkaa. Ensimmäiseksi Suomen tulisi unohtaa itse kehittelemänsä "kryptinen lisälause" EU:n turvatakeista ja vaatia sen poistamista, kun perussopimusta taas aletaan neuvotella, Niinistö neuvoo.
Niinistön suhtautuu kielteisesti presidentin vaalitavasta ja valtaoikeuksista tehtyihin ehdotuksiin. Hän on valmis kaventaa presidentin valtaa vain nimityksissä.
Presidentin valinnan pitämistä suoraan kansan käsissä Niinistö perusteli ennen muuta kansalaisten äänestysinnolla presidentinvaaleissa. Hän muistutti, että presidentinvaaleissa äänestysinto on noin kymmenen prosenttia suurempi kuin muissa vaaleista. Tämä tarkoittaa sitä, että 300 000 ihmistä kokee, että presidentin suora kansanvaali on selkein tapa vaikuttaa.
"Kannattaa miettiä, jätetäänkö presidentin valinta eduskunnan tehtäväksi. Kannattaa myös miettiä sitä, riisutaanko presidentiltä sittenkään kaikkea toimivaltaa. Kumpikin ratkaisu johtaisi siihen, että nekin noin 300 000 ihmistä katoavat lopullisesti vaaliuurnien ääreltä", Niinistö varoittaa.
Presidentin nykyisissä valtaoikeuksissa on Niinistön mielestä vain yksi kauneusvirhe: nimitysoikeus. Esimerkkinä hän mainitsi Suomen Pankin nimitykset.
Presidentille jäänyt suhteellisen laaja nimitysoikeus toimii "aikamoisena etukäteisvaltaoikeutena", Niinistö totesi. Sen sijaan niin sanottu kahden lautasen järjestelmä EU-politiikassa on hänestä ollut hyvä Suomelle.