Oulu
Valtiovarainministeriön pitkäaikainen rahoitusneuvos, pankkimies Kari Nars pitää valtiovarainministeri Sauli Niinistöä (kok.) erinomaisena ehdokkaana Euroopan investointipankin EIB:n johtajaksi. Suomelle kuuluva paikka on avautumassa ensi keväänä.
"Hänen pätevyyttään ei voi kukaan kiistää", Nars sanoi torstaina Kalevalle. Nars luennoi Oulussa uudesta kirjastaan Mahtimiesten matkassa. "Niinistö on kansainvälisin valtiovarainministeri, mitä meillä on ollut", Nars toteaa.
Nars viittaa Niinistön pitkäaikaiseen valtiovarainministeriuraan, samoin kuin tämän rooliin Suomen viemisessä Euroopan talous- ja rahaunioniin.
Kansainvälistä kokemusta Niinistölle on kertynyt myös Euroopan jälleenrakennuspankin EBRD:n hallituksen puheenjohtajana ja Euroopan demokraattisen unionin EDU:n puheenjohtajana.
Narsin mukaan hallituksella on suuri intressi saada paikalle suomalainen, sillä Euroopan laajeneminen voi mutkistaa asioiden kulkua.
"Muutamat isot maat tulevat vaatimaan jonkinlaista edustusta ja jos se tapahtuu kovin nopeasti, voi tulla kommervenkkejä", Nars epäilee.
Niinistön tehtäväalueisiin kuuluisivat todennäköisesti pohjoismaat ja Itä-Eurooppa. Narsin mukaan EIB:n varsin kilpailukykyiset lainat ovat tärkeitä Suomelle.EIB:n lainoilla rakennetaan muun muassa suomalaisia moottoriteitä ja jäänmurtajia.
"Ne eivät ole mitään humpuukilainoja", Nars sanoo.
Luxemburgissa sijaitseva EIB on EU:n pankki ja käytännössä maailman suurin kehityspankki.
Siimeksen esitykset miellyttävät
Nars on pitkälti samaa mieltä toisen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimeksen (vas.) kanssa Suomen Pankin uudistamisesta.
Myös Narsin mielestä pääjohtajan voisi nimittää presidentti, johtokunnan jäsenet pankkivaltuusto tai hallituksen myötävaikutuksella. Samoin johtokunnan poliitikkojäsenet voisi korvata asiantuntijoilla.
Suomen Pankin muhkeasta taseesta pitäisi Narsin mielestä tulouttaa nykyistä enemmän valtiolle.
"Monessa muussa eurooppalaisessa maassa keskuspankit ovat jakaneet voitostaan kohtalaisen runsaasti varoja valtion kassaan. Suomen Pankki on jakanut jonkun verran kahden vuoden aikana. Sitä ennen oli kymmenen vuotta, ettei mitään herunut", Nars toteaa.
Veronmaksajien intressissä olisi Narsin mukaan, että keskuspankista tapahtuisi siirtoa valtion kassaan.
Suomen Pankin tulevaisuuden haasteita Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsenenä pitäisi Narsin mielestä miettiä ennakkoluulottomasti. Keskuspankin asema yhteiskunnassa, voitonjako ja pankin valvonta kaipaavat pohdintaa.
"Kaikesta on voitava keskustella, mikään instituutio ei saisi olla niin pyhä, ettei siitä voi käydä asiallista keskustelua", hän toteaa.
Nars on esittänyt laaja-alaista korkean tason komiteaa pohtimaan Suomen Pankin asemaa.
"Esitin, että keskustelu käytäisiin Suomen Pankin komiteassa, jossa olisi edustettuna pankin johtoa, pankkivaltuusmiehiä, valtiovarainministeriö ja asiantuntijoita", Nars toteaa.
Tässä suhteessa Nars pitää tervetulleena hallituksen ottamaa aikalisää Suomen Pankin uudistamisessa.
Suomen Pankin viimeaikaisia johtajanimityksiä Nars pitää arvottomina näytelminä, niin hakijoiden kuin pankin kannalta. "Nimitysjärjestelmä on selvästi liian monimutkainen, joka ehkä sopi entisaikaan", Nars toteaa.
Nars muistuttaa, että vuoden 1996 jälkeen ei Matti Louekosken (sd.) nimityksen jälkeen ole johtokuntaan enää nimitetty poliitikkoja. Narsin mukana Louekoski on kuitenkin sopiva henkilö jatkamaan johtokunnassa.
Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön välisissä suhteissa on Narsin mukaan tapahtunut viime vuosina painopisteen muutos.
"Ennen Suomen Pankki edusti jatkuvuutta, taloudellista voimaa ja valtavaa asiantuntemusta, samaan aikaan kun hallitukset olivat lyhytikäisiä", Nars toteaa.
Nyt valtiovarainministereiden rooli on painottunut verrattuna Suomen Pankkiin. Valtiovarainministeri Ahti Pekkalan (kesk.) ohella vaikutusvaltaisia ministereitä ovat Narsin mukaan olleet Erkki Liikanen (sd.), Iiro Viinanen (kok.) ja Sauli Niinistö.