Tutkimustieto, Nato-kysymys ja EU:n rahoitusratkaisu. Nämä kolme asiaa ja iso joukko pienempiä tekijöitä löydettiin viime talven presidentinvaalien ratkaisijoiksi, kun vaaleja käytiin läpi paneelikeskustelussa kolmen avainehdokkaan kampanjastrategien kesken.
Sähköisen median päätoimittajayhdistyksen torstaina järjestämässä paneelissa SDP:n ehdokkaan Tarja Halosen kampanjapäällikkö Markku J. Jääskeläinen yritti vastata kysymykseen, miksi ylivoimaisena suosikkina vaaliin lähtenyt ehdokas kävi lähellä häviötä, mutta voitti sittenkin.
Jääskeläinen selvitti ennakkosuosikin asemaan liittyviä ongelmia ja sudenkuoppia, mutta ei kuitenkaan oikein löytänyt vastausta siihen, oliko ensimmäisen kierroksen lopulla valittu "yksi kierros riittää" -taktiikka virhe. Hän sanoi, ettei ole löytänyt mitään tukea sille, että lähiöiden passiiviset äänestäjät olisi saatu liikkeelle toimimalla toisin.
Toiselle kierrokselle rynnistäneen Sauli Niinistön taktiikkaa pyrkiä "yli keskiviivan" Jääskeläinen piti aivan oikeana. Niinistön keskiviivan ylitys tyssäsi Jääskeläisen mukaan osin kuitenkin yhteenottoon SAK:n johtajan Matti Viialaisen kanssa MTV3:n toisen kierroksen vaali-illassa.
Niinistö sooloili Natolla
Niinistön presidenttitien katkaisijaksi on arveltu myös hänen Nato-kantansa lopulta liiallista terävöitymistä jäsenyyden kannalle. Niinistön kampanjan kenttävastaavana toiminut kokoomuksen uusi puoluesihteeri Taru Tujunen ei uskonut tämän ratkaisseen. Yleisön joukossa Ilkan päätoimittaja Kari Hokkanen ja emeritusprofessori Tuomo Martikainen olivat kuitenkin toista mieltä. Porvariyhteistyön kapellimestareihin kuulunut Hokkanen puhisi yhä harmista Niinistön Nato-linjausten vuoksi.
Sen Tujunen kuitenkin myönsi, etteivät Niinistön Nato-lausunnot olleet kampanjakoneiston hallinnassa, koska Niinistö ei ole tällaisissa asioissa ja ylipäänsäkään ohjattavissa ja suitsittavissa.
Tujunen selvitti, että Niinistön onnistunut kampanja perustui erittäin perusteelliseen ja vankkaan tutkimustietoon. Samoihin ratkaisuihin olisi hänen mukaansa saatettu päätyä muutenkin, mutta tutkimukset antoivat varmuuden sille, mitä ollaan tekemässä. Tämä oli hänen Tujusen mukaan erittäin tärkeää.
EU-päätös oli myrkkyä
Keskustan ehdokkaan Matti Vanhasen kampanjapäällikön Jari Flinckin mukaan Vanhanen jäi vaaleissa pääministerin asemansa vangiksi, mutta ei löytänyt vikaa vetämästään kampanjasta.
Flinck puolusti jopa kepin nokkaan pelloille ja tienvarsille lepattamaan kyhättyjä viirejä, joille naureskeltiin niin mediassa kuin kilpakumppaneidenkin joukoissa. Flinckin mukaan viireillä oli tärkeä merkitys keskustan puolueväen sitoutumisessa.
Kampanjapäällikön mukaan Vanhasen kannalta kohtalokkaaksi kävi EU:n joulukuun huippukokous, josta pääministeri joutui palaamaan vaalikentille taakkanaan suomalaisen maatalouden kannalta synkältä näyttänyt EU:n rahoituskehysratkaisu. Flinckin mukaan päätös teki vasta gallup-kakkoseksi yltäneen Vanhasen kannalta selvää jälkeä EU-vastaisissa piireissä.
Kampanjapäällikkö kertoi sanoneensa 52 tuntia valvoneena Brysselistä palanneelle pääministerille matkalla Lahden vaalijuhlaan, että kakkoseksi yltäminen seuraavassa gallupissa vaatii ehkä tuplasti hartiavoimin työtä. "Näinpä se saattaa olla", oli Vanhanen todennut.
Jääskeläisen mielestä myös Vanhasen yksityiselämän tapahtumat vaikuttivat. Jos vastassa olisi ollut sama mies, joka esitteli aikanaan nurmijärveläistä perhe- ja omakoti-idylliään aikakauslehdissä, olisi pääministeri ollut hänen mukaansa "aika paha vastus".
Tujunen oli aivan toista mieltä. Hänen mielestään vasta henkilökohtaiseen elämään liittyvät kysymykset tekivät pääministeristä "inhimillisen ihmisen" ja toivat tämän persoonaan tarvittavaa säröä.