Eduskuntaan ja kotimaan politiikan vaikuttajaksi takaisin haluava Sauli Niinistö (kok.) aikoo kampanjoida paitsi omassa vaalipiirissään Uudellamaalla myös kiertää koko maassa. Näin presidentinvaalien kakkonen antaa valtakunnallista vetoapua omalle puolueelleen.
"Tähtään tosissani eduskuntaan", Niinistö sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessaan Vantaalla. Perään hän vakuutteli useaan otteeseen, että kokoomuksen pääministeriehdokas on puheenjohtaja Jyrki Katainen.
Muita ministeriposteja Niinistö ei lähtenyt listaamaan, muttei sulkenut mitään pois kuten ei paikkaa eduskunnan puhemiehistössäkään.
Niinistö aikoo erota Euroopan investointipankin varapääjohtajan tehtävästä helmikuun alusta. Virkavapaata Niinistö, jonka toimikausi pankissa päättyy muodollisesti elokuun lopussa, ei nyt ota, vaan pyytää suoraan eroa.
Vahvistaessaan asettuvansa kokoomuksen ehdokkaaksi kevään eduskuntavaaleissa Uudeltamaalta Niinistö listasi vaaliteemansa. Ne ovat jatketta hänen presidentinvaalien aikaisille teemoilleen: työtä, turvallisuus- ja talouspolitiikkaa.
Suuret puhelinlaskut
Niinistö lähtee eduskuntavaalitaistoon tunnuksella "työkansanedustaja".
Päätös ehdokkuudesta kypsyi Niinistön mukaan lopullisesti pari viikkoa sitten. Yhtenä pontimena monivaiheisessa harkinnassa oli erityisesti keskustan loppukesällä teettämä pääministeriehdokasgallup, jossa Niinistö oli ylivoimainen Kataiseen nähden.
Niinistön mukaan tällöin todettiin vahingon joka tapauksessa tapahtuneen, joten "on järkevää nyt mitata ehdokkuudella ulos saatavissa oleva hyöty". Niinistö kertoi, että kesällä kokoomusvaikuttajien kanssa käydyissä keskusteluissa todettiin yhteisymmärryksessä, että hänen ehdokkuudellaan olisi myös negatiivisia vaikutuksia ja katsottiin, että ehdokkuus on "viisaampi passata".
Lähetystöjä ei Niinistön mukaan Luxemburgissa ole vieraillut, mutta "puhelinlaskut ovat ennätykselliset."
Varsinkin turvallisuuspolitiikassa Niinistö aikoo haastaa muut jopa provosoimalla keskustelemaan.
Hän arvosteli pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitusta vaikenemisesta turvapolitiikan tärkeissä kysymyksissä. Niinistön mielestä Natostakaan ei pidä vaalien alla vaieta.
"Turvapolitiikkaa koskeviin kysymyksiin ei voi jättää vastaamatta. En usko, että vaaleista tulee Nato-vaaleja, mutta uusi hallitus ei voi välttää noita neljää kirjainta. On eri asia, mikä on johtopäätös", Niinistö muotoili.
"Ei tällaisia vahinkolaukauksia saisi turvallisuuspolitiikassa päästä syntymään", Niinistö sanoi siitä, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vaatii nyt hallitukselta selvitystä, mitä EU:n turvatakuut ja Suomen sitoutuminen niihin käytännössä tarkoittavat.
Kansan työpanos unohtui
Niinistö muistutti hallituksen vielä alkuvuodesta vähätelleen turvatakuiden merkitystä. "On käsittämätöntä, että joudutaan jälkikäteen selvittämään, mihin on sitouduttu."
Niinistön mielestä tilanne muistuttaa vuoden 1999 vaalien alustilannetta. Silloin ydinvoima oli arka ja vaiettu asia, mutta vaalien jälkeen päätös tehtiin. "Yritin presidentinvaaleissa sanoa, että turvatakuut ovat vähintäänkin sopimus sotilaallisesta liittoutumisesta. Silloin tämä torjuttiin naureskellen."
Hyvin menneessä taloudessa hallitus on Niinistön mielestä unohtanut kansalaisten työpanostuksen "Bkt:n kasvu on ollut enemmän suomalaisten työn kuin hallituksen päätösten varassa", hän sivalsi.