Varapääjohtaja Sauli Niinistö jatkaa kuurupiiloa puolueensa kanssa. Suomalaistoimittajia Luxemburgissa tavannut Niinistö ei sanonut halaistua sanaa, kuten Kaleva kertoi perjantaina, omasta mahdollisesta presidenttiehdokkuudestaan, johon kokoomuslaiset ovat panneet toivonsa.
Niinistön nimi oli esillä kokoomuksen keväisen puheenjohtajataistelun aikana. Yksi jos toinenkin puheenjohtajaehdokas ilmoitti kysyttäessä, että kokoomuksella on hyvä presidenttiehdokas odottamassa vuoden 2006 vaaleja: Niinistö, joka seurusteli vielä tuolloin ministeri Tanja Karpelan kanssa. Kokoomuslaiset leikittelivät ajatuksella, että Niinistö ja Karpela voisivat kukistaa yhdessä Tarja Halosen ja Pentti Arajärven.
Pari on eronnut, mutta ajatus Niinistöstä presidenttiehdokkaana elää yhä vahvana kokoomuksessa. Siinä on vain yksi mutta: Niinistön vastahakoisuus. Hän ei lähtenyt kokoomuksen ehdokkaaksi vuoden 2000 vaaleihin, vaikka hänen eteensä oli levitetty punainen matto, eikä mikään viittaa siihen, että tilanne olisi muuttunut.
Niinistön kommentti kenraali Gustav Hägglundista vahvistaa käsitystä, että hän on vaivautunut osastaan spekulaatioissa. Niinistö sanoi, että Hägglund olisi varteenotettava ehdokas kokoomukselle. Toistaiseksi Hägglundin ehdokkuuteen on kuitenkin syytä suhtautua kepeästi. Nyt on vasta nimien nakkelun aika, ja kuka hyvänsä voi nousta otsikoihin. Aivan eri asia on, kuka lähtee lopulta mukaan kilpaan ja millaisessa asetelmassa.
Niinistön luulisi tietävän, miten spekulaatioista pääsee eroon. Jos hän kieltäytyy, puheet loppuvat siihen paikkaan. Mutta sitä hän ei näköjään halua tehdä.