Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) ärhenteli kovin sanoin eduskunnalle tierahojen paisuttamisista, kun eduskunta maanantaina aloitti budjetin palautekeskustelun. Tierahojen lisäämiselle rahaministeri ei löydä mitään perusteluja. Niinistö syytti eduskuntaa "tienpätkäpolitiikasta".
Jos vihreät tekevät hylkäysesityksensä tierahojen lisäämisestä, tulen kannattamaan heitä äänestyksessä, Niinistö ilmoitti. Hänen mielestään eduskunnan valtiovarainvaliokunta jatkoi tienpätkäpolitiikallaan sitä taktiikkaa, jolla valtion budjettiin ujutetaan menoja, joilla koko lasku lankeaa maksettavaksi vasta tulevina vuosina. Mahdollista tulevista leikkauksista menonlisääjät kuitenkin sanoutuvat irti, Niinistö moitti.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Maria Kaisa Aula (kesk.) muistutti keskustelun aluksi, että valiokunnan budjettiin tekemät 65 miljoonan lisäykset ovat talousarvion loppusummasta vain 0,183 prosenttia.
Kari Rajamäki
sai pöllytystä
Vaalien lähestyminen näkyi budjetin loppurutistuksessa. Keskustelu alkoi riitaisissa tunnelmissa ja yhdessä leivottu budjettisopu joutui koetukselle.
Vihreiden Ulla Anttila ryhtyi jo tarjoilemaan Niinistölle "poliittista turvapaikkaa". Niinistön tulilinjalla viiden uuden tiehankkeen lisäämisestä budjettiin oli etenkin hallituksen vasemmisto ja erityisesti valtiovarainvaliokunnan sosialidemokraattinen varapuheenjohtaja Kari Rajamäki. Hänet Niinistö rusikoi sanallisesti lyttyyn.
SDP:n eduskuntataryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki toppuutteli Niinistön hyökkäyksiä toteamalla, että taitava valtiovarainministeri ei päästä katkeruutta pintaan, vaikka pieniä tappioita olisikin tullut matkan varrella. "Hän ei tee näin varsinkaan silloin, kun toisena osapuolena on eduskunta", Kalliomäki opetti Niinistöä.
Niinistö syytti, että Rajamäen puheet budjetin ylijäämäisyydestä ovat paikkansa pitämättömiä ja että Rajamäki on hassaamassa eläkerahatkin.
"Te elätte epätodellisuudessa, mutta ei kai se ole koko SDP:n kanta", Niinistö tiukkasi. "Jos käsitykset ovat niin pilven reunalla kuin edustaja Rajamäellä, se on suuri riski", Niinistö jatkoi.
Hänen mielestään Rajamäki onnistui muuttamaan budjetin etumerkin päinvastaiseksi, vaikka budjetti on alijäämäinen ja lainaa otetaan yhä. Budjetin menotaso on Niinistön mielestä noussut valitettavan korkeaksi, vaikka nyt eletään epävarmoissa taloustunnelmissa.
Loukkaantunut Rajamäki ilmoitti, että ymmärtää valtiovarainministerin luopumisen tuskan, mutta "en koskaan tule hyväksymään nöyryytystä ja loukkausta eduskunnan budjettivaltaa kohtaan. Se on muodostunut hänelle henkilökohtaiseksi ongelmaksi". Rajamäki vastasi tiukasti Niinistölle, että eduskunta näyttää tierahoissa kaapin paikan.
Toiseksi pahimmaksi syntipukiksi Niinistö noukki vasemmistoliiton ryhmäpuheen pitäneen Kari Uotilan, jonka mukaan aravalainojen korkojen alentaminen on kaatunut Niinistön vastustukseen.
Niinistö päivitteli Uotilan tulkintaa siitä, että eduskunnassa tehnyt budjettilisäykset ovat kohtuullisia eivätkä ole syynä siihen, jos tulevaisuudessa syntyy leikkauspaineita. Eduskunta ei selviä vastuustaan tällaisella "käsienpesulla", Niinistö ilmoitti.
Uotila muistutti, että Niinistön oma puolue, kokoomus, oli hyväksymässä hallitusryhmien budjettisopua.
"Turha syytteitä on vasemmalle laidalle kohdistaa." Uotilan mukaan muuta uhat ovat suurempia budjetin tasapainolle kuin tehdyt menonlisäykset.
Oppositio seurasi sivusta
SDP:n Jukka Gustafssonista oli "suorastaan noloa, miten ala-arvoisella tyylillä Niinistö kävi käy eduskunnan kimppuun." Tapio Karjalainen (sd.) korosti, että teitä pitää rakentaa eri puolille maata.
Vain RKP:n Klaus Bremer tuki Niinistön tierahalinjaa. Hänestä Niinistö oli täysin oikeassa "paheksuessaan mitä inhottavimpia lehmänkauppoja".
Kokoomuksen Pirjo-Riitta Antvuori iloitsi siitä, että tierahan lisäysintoa onnistuttuun kutistamaan 50 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon. "En usko, että tierahoilla työllistetään. Niiden vaikutus on enemmän alue- ja vaalipropagandaa."
Puolustajat vetosivat paitsi työllisyyssyihin myös siihen, että tierahat ovat parasta aluepolitiikkaa. Niinistön mielestä työllisyyden kannalta keskeisin signaali on talouden vakaus.
Niinistön ja hallituspuolueiden sanaillessa keskenään oppositiossa ollut keskusta jäi pitkälti sivustaseuraajaksi. Niinistölläkään ei ollut keskustan esityksistä juuri sanottavaa. Olavi Ala-Nissilä (kesk.) veti tästä johtopäätöksen, että nykyinen hallitusyhteistyö taitaa vedellä viimeisiään.
Eduskunta käy vielä tänään tiistaina yleiskeskustelua budjetista. Sen jälkeen ryhdytään nuijimaan eri pääluokat äänestyksissä lukkoon. Talousarvion, jonka loppusumma on runsaat 35,7 miljardia euroa, on määrä valmistua perjantaina.