Vihreät vaihtoivat lauantaina odotetusti puheenjohtajaa. Ville Niinistö kukisti kilpailijansa niin selvin numeroin, ettei selittelylle jää sijaa. Vihreiden jäsenet halusivat uuden puheenjohtajan pahan eduskuntavaalitappion jälkeen.
Niinistö joutuu tosi testiin heti kättelyssä. Jo tänään maanantaina hän ottaa päävastuun vihreiden hallitusneuvottelijana. Ministerin tehtävän häneltä voisi viedä ainoastaan se, ettei kuuden puolueen neuvotteluista tule mitään. Ville Niinistö hyppää suomalaisen politiikanteon keskiöön. Häneltä odotetaan menestystä ensin hallitusneuvotteluissa, sitten ministerinä ja lopulta vaaleissa.
Kaikissa kolmessa on kovasti tekemistä. Vihreät ei enää erotu muista puolueista pelkästään ympäristöteemoilla. Ekologinen herätys on lainehtinut läpi poliittisen kentän. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden teemoissakin on kovasti kilpailua. Demarit ja vasemmistoliitto etenkin korostavat heikoimmista huolehtimista ja hyvää työllisyyttä.
Niinistön tärkein tehtävä on luoda vihreille kirkas profiili. Nykyisellään puolueesta tulevat ensimmäisenä mieleen nuorehkot idealistiset älyköt, joista suurimmalla osalla on jalat tukevasti ilmassa. Liioin puolueen saavutukset politiikassa ovat suurelle yleisölle hämärän peitossa.
Jos perinteiseen oikeistoon liitetään yrittämisen ja elinkeinoelämän leima ja vasemmistoon sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hyvinvointivaltio, vihreät muistetaan liiaksi edelleenkin Koijärven kahlehtijoista.
Niinistön tehtävä ei ole helppo. Puolue otti hallitusvastuun niin tosissaan, ettei lähtenyt hallituksesta edes ydinvoimatappion jälkeen. Uuden puheenjohtajan vaikein tehtävä on arvioida, milloin puolueen itsekäs etu ohittaa hallituksen sisäisen solidaarisuuden.