Valtiovarainministerin Sauli Niinistön (kok.) mielestä valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä ei varauduta riittävästi suomalaista yhteiskuntaa kohtaaviin haasteisiin. Ikääntymisen vuoksi talouskasvu on vaarassa hidastua ja hoivamenojen kasvu nopeutuu vuosikymmenen vaihteessa.
Niinistö latasi paineita seuraavalle vaalikaudelle. Hänen mielestään varautuminen tuleviin haasteisiin on jatkossa otettava vakavammin. Hän viittasi myös siihen, että työvoiman määrä on vähenemässä jo vuonna 2004.
Ensi kevään hallitusneuvotteluissa on Niinistön mukaan otettava nykyistä vakavampi ote budjetin tasapainokysymyksiin. Ensi vuonna valtio ottaa ensimmäisen kerran vuoden 1998 jälkeen uutta velkaa. Alijäämää joudutaan paikkaamaan 155 miljoonalla eurolla.
"Vielä parisen vuotta sitten tavoitteena oli tehdä ylijäämää joka ainoa budjettivuosi vuoteen 2010 mennessä, parhaimmillaan 1,5 - 2 prosentin luokkaa, tästä tavoitteesta joudutaan nyt sitten ainakin ensi vuoden osalta luopumaan", Niinistö harmitteli.
Niinistö ei vaikuttanut muutenkaan erityisen tyytyväiseltä talousarvioesitykseen. Hän tunnusti, että menokurin ylläpitäminen on ollut äärimmäisen hankalaa.
Niinistö esitteli budjettilinjaukset tiistaina ensin tiedotustilaisuudessa ja sitten iltapäivällä eduskunnalle. Kansanedustajat aloittavat keskustelun esityksestä tänään.
Kansanedustajia Niinistö varoitteli lisäämästä menoja. Hän muistutti hallituspuolueiden eduskuntaryhmien viime vuoden kevään sopimuksesta eli niin sanotusta juhannuspaketista, jossa lisättiin muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. "Koko vaalikauden loppuosan menolisäykset piti sisällyttää juhannuspakettiin ja vastavuoroisesti piti lähteä liikkeelle siitä, että kaikki tulouttamattomat omaisuuden myyntitulot käytetään sitten velkataakan lyhentämiseen."
Niinistö kertoi, että valtionomaisuuden myyntituloja on tarkoitus tulouttaa tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa. Valtio on saanut tuloja noin 800 miljoonaa euroa Partekista, Stora Ensosta ja Fortumista.
Myyntituloilla on Niinistön mukaan lyhennettävä valtionvelkaa. Hallitus käsittelee lisätalousarviota lokakuun 15. päivänä. Työministeriö esittänee, että tälle vuodelle lisättäisiin työllistämisrahoja. Muillakin ministeriöillä on ehdotuksia, joihin myyntituloja voitaisiin upottaa.
Valtionvelan kääntyminen uudelleen kasvuun on valtiovarainministeriön arvion mukaan näköpiirissä. Valtionvelan korot ovat ensi vuonna pelkästään 3,6 miljardia euroa.
Veroale ja hyvinvointi eivät ristiriitaisia
Tuloveron alentaminen on oltava Niinistön mukaan jatkossakin selvä painopistealue. "Nyt siihen päästiin hyvin ohuella määrällä ainakin tässä vaiheessa."
Hallitus on väläyttänyt mahdollisuutta lisätä veronkevennyksiä, jos työmarkkinoilla on odotettavissa maltillinen tuloratkaisu.
Niinistö opasti, mikä on "oikea käsitys" verotuksen keventämisen vaikutuksesta hyvinvointivaltioon. Hänen mielestään ne eivät ole keskenään ristiriidassa.
Niinistö palasi tiedotustilaisuudessa esitykseensä, että sairausvakuutusmaksua olisi korotettu. Hallitus ei taipunut Niinistön tahtoon. "Hyvätuloiset eläkeläiset saavat kaksi prosenttiyksikköä enemmän maksujen ja verojen alennuksia kuin palkansaajat", Niinistö selvitti sava-maksun korotuksesta luopumisen vaikutusta.
Niinistö ihmetteli, ettei kukaan ole vielä uskaltautunut tunnustamaan, kenen tavoite hyväosaisten eläkeläisten aseman parantaminen oli.
Niinistö muistutti, että terveydenhuoltoon on panostettu erittäin voimakkaasti. "Itse asiassa noin 1,5 miljardia euroa tulee juuri nyt lisää." Hän kummeksui, miksi lisäpanostukset tuomitaan aina mitättömiksi.
Pääkaupunkiseudun terveydenhuollon ongelmat ovat Niinistön mielestä "hyvin hankalan näköisiä".
Hän ei suostunut ottamaan ongelmia valtion vastuulle, vaan muistutti kuntia keskittymään sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen tuottamiseen.
