Valtiovarainministeriö haluaa alentaa veroja lisätäkseen työn tekemistä ja teettämistä. Veronkevennykset ja sava-maksun korotus ovat kuitenkin poliittisesti hankalasti läpivietäviä asioita.
Ensi vuoden budjettiesityksen teko on arpapeliä, sillä epävarmuus Yhdysvaltain talouskehityksestä jatkuu. Valtiovarainministeriö alensi Suomen tämän vuoden kokonaistuotantoennustetta 1,3 prosenttiin. Vielä keväällä ennakoitiin 1,6 prosentin kasvua. Ensi vuoden 3,3 prosentin kasvuennustetta on nyt laskettu 2,8 prosenttiin.
Rahaministeriö ehdottaa ensi vuodelle yli 700 miljoonan euron veronkevennyksiä. Työllisyyden kannalta ne ovatkin paikallaan. Palkkatulon veroaste alenisi prosenttiyksikön kaikilla tulotasoilla, mutta painottuisi lievästi pieniin tuloihin. Inflaatiotarkistuksen ohella valtion tuloveroasteikon kaikki marginaaliveroprosentit alenisivat prosenttiyksikön.
Keskipalkkaisen suomalaisen verotus ei kuitenkaan kevenisi yhtä, vaan vain 0,2-0,3 prosenttiyksikköä. Alennusta supistavat sairausvakuutusmaksun 0,5 prosenttiyksikön korotus kahteen prosenttiin sekä polttoaineiden ja energiatuotteiden verotuksen kuuden prosentin nosto. Sen sijaan alkoholin ja käytettyjen autojen verotukseen ei ole toistaiseksi luvassa muutoksia.
Ministeriön verolinjausten pontimena on parantaa työllisyyttä nimenomaan matalapalkka-aloilla. Pienimpiin palkkoihin verokevennyksillä ei vaikuteta, eihän niistä makseta valtionveroa. Jälleen kerran mennäänkin kuntien kukkarolle eli halutaan korottaa sekä tulonhankkimisvähennystä että kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä. Veroalea ei rahoiteta sentään yhdistämällä kuntia.
Pelko työttömyyden kasvusta on otettu vakavasti. Verolinjausten lisäksi halutaan tehostaa ammatillista koulutusta ja yhteyttä työelämään, parantaa yritysten ja työnhakijoiden tiedonkulkua ja yhteydenpitoa sekä edistää aktiivista työnhakua. Sen sijaan valtiovarainministeri Sauli Niinistö ei enää esitä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta. Aikaisemmat yritykset eivät johtaneet muuhun kuin riitaan.
Niinistö pitää kuitenkin esityksessään kiinni siitä, että työllisyyttä voidaan parantaa tekemällä rakenteellisia uudistuksia. Tärkein uudistus on tietenkin keventää työn verotusta. Tässä Suomi noudattaa muiden EU-maiden esimerkkiä. Niinistö on kuitenkin asettanut epävirallisen työryhmän, jonka on koko hallituksen budjettiriiheen mennessä etsittävä keinot työllistymisen esteisiin. Kun työryhmään kuuluvat valtiovarain-, opetus-, työ- sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäälliköt, uusia ratkaisuja on lupa odottaa.
Valtiovarainministeriönbudjettiesitys on vaalibudjetiksi maltillinen ja pysyy kutakuinkin kevään kehysraameissa. Loppusumma on noin 35,6 miljardia euroa, ja tuloja kertyy 35,5 miljardia euroa. Ilman lainaa ei silti enää selvitä. Uutta velkaa entisen päälle joudutaan ottamaan noin 130 miljoonaa euroa. Hallituksen budjettiriihestä voikin vaalien alla tulla tiukka. Sairausvakuutusmaksun korotus on tuskin läpihuutojuttu hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä. Kiistaa tullee myös veronkevennysten kohdistamisesta.
Ministeriö edellyttää myös, että eläkepalkan laskentamallista päästään ratkaisuun, jotta uuden järjestelmän kannustimet saadaan tietoon. Samalla se haluaa liittää eläkejärjestelmään mekanismin, joka ottaa huomioon pitenevän elinajan. Eli mitä pitempään suomalaiset elävät, sitä myöhemmin he siirtyisivät eläkkeelle. Ministeriö haluaa asiasta automaattisen lain - Ruotsin malliin.