Euroopan investointipankin varapääjohtajan Sauli Niinistön (kok.) mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimukseen tehdyt vesitykset voivat johtaa siihen, että euroryhmän maiden luottoluokitus eriytyy. Luottolaitokset ovat luokitelleet kaikki euromaat tasavertaisesti kolmen A:n luokkaan.
"Euromaiden keskinäinen riippuvuussuhde saattaa eriytyä ratkaisujen seurauksena", entinen pitkäaikainen valtiovarainministeri Niinistö ennustaa. Ratkaisu voisi johtaa joidenkin euromaiden korkomenojen kasvuun.
Niinistö pohdiskelee, miten vahvasti markkinavoimat astuvat peliin. Hän näkee levottomuutta markkinoilla, koska rahan määrä on valtava. Hän pelkää "luottokuplaa".
Niinistö ei ole yllättynyt, että vakaussopimukseen tehtiin nyt muutoksia, koska sopimuksen olemassaolo alkuperäisessä muodossaan on menettänyt merkityksensä
Hän muistelee saaneensa moitteita aikanaan EU:n valtiovarainministereiden kokouksessa hiillostaessaan Saksaa vakaussopimuksen sääntöjen rikkomisesta.
Suomella ei voinut
olla peliroolia
Niinistö ei halua ottaa kantaa seuraajansa valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd.) neuvottelutaitoihin vakaussopimusväännössä. Hän muistuttaa, että nykyistä sopimusta voimakkaasti puolustaneet Hollanti ja Itävalta joutuivat lopulta taipumaan vesityksiin.
"Miten Suomella olisi voinut olla siinä erillinen pelirooli?"
EU:n jäsenmaiden huomio tulee Niinistön mukaan kohdistumaan jatkossa entistä enemmän kansallisiin toimiin talous- ja työllisyyspolitiikassa. Hän pitää sitä sekä ymmärrettävänä että tärkeänä.
"Se voi kuitenkin ajaa helposti eurooppalaisuuden ohitse."
Niinistö on seurannut tiiviisti, miten "hirmuisen kriittisiä ranskalaiset ovat palveludirektiiviä kohtaan". Hän pitää tärkeänä, että palvelumarkkinoille tulisi nykyistä enemmän joustavuutta ja kilpailua.
Euroopan investointipankissa Luxemburgissa syksystä 2003 työskennellyt Niinistö muistelee, että "EU-pöydissä oli ministerinä helppo olla päättämässä hienoista ohjelmista, mutta niiden täytäntöönpano ei ole yhtä helppoa."
Katainen valmistelee
presidenttiehdokasasiaa
Niinistö on vaivaantunut, että häneltä jatkuvasti kärtetään kantaa presidenttiehdokkuuteen. Pienen tivaamisen jälkeen hän paljastaa tehneensä oman ratkaisunsa.
Niinistö ei suostu hiiskumaan millään tavoin, onko päätös myönteinen vai kielteinen. Hän korostaa olevansa lojaali kokoomuksen puheenjohtajalle Jyrki Kataiselle, jonka vastuulla ehdokasasia ja siihen liittyvä aikataulu ovat.
"Olemme käyneet koko ajan hyvää keskustelua aiheesta eikä pelkästään minun henkilöstäni", Niinistö korostaa.
Niinistö julkaisee ensi syksynä muistelmat vuosilta 1995-2002, jolloin hän oli kokoomuksen puheenjohtaja. Hän kertoo kirjoittaneensa ne jo kaksi vuotta sitten. "Lähtökohdat näyttivät toivottomilta", hän muistelee puheenjohtajakautensa alkua. "Kokoomuksen kannatus oli ennen vuoden 1995 vaaleja alle 15 prosenttia ja puolueella oli velkaa 50 miljoonaa euroa."
Niinistö uppoutui
syvälle työhönsä
"Imin syvälle itseeni", Niinistö kuvailee ministeriaikaansa. Tällä Niinistö tarkoittaa sitä, että elämäntilanteestaan johtuen hän otti jutut omakseen todella syvällisesti. Hän muistuttaa, että sellaisesta toimintatavasta aina varoitellaan. Niinistön aviopuoliso kuoli liikenneonnettomuudessa tammikuussa 1995.
Niinistö painottaa pyrkineensä hoitamaan tehtävänsä niin hyvin kuin osasi. Kirjassaan Niinistö käsittelee, miten veitsenterällä kansantalouden tila oli vielä 1990-luvun puolessa välissä. Hänen mukaansa sitä harva enää tänä päivänä muistaa.