Kokoomuksen tuleva presidenttiehdokas, Euroopan investointipankin varapääjohtaja Sauli Niinistö haluaa Suomen yhä edelleen pyrkivän EU:ssa yhteistyön ytimeen. Niinistö puhui perjantaina kokoomuksen EU-seminaarissa ja totesi, että pienet valtiot voivat parhaiten vaikuttaa juuri toimimalla EU:ssa aktiivisesti ja päättäväisesti.
Esimerkiksi onnistuneesta politiikasta Niinistö nosti Suomen liittymisen talous- ja rahaliitto Emuun, jota aikanaan kauhisteltiin äärimmäisen vaarallisena vetona, joka uhkasi Suomen keskeisiä etuja. Niinistön mukaan juuri Emu-jäsenyys on ollut Suomen kannalta EU-jäsenyyden kaikkein positiivisin tekijä.
Emu-jäsenyyttä taannoin vastustaneen Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen aktiivisuus EU-politiikassa on Niinistön mielestä kyseenalainen, ainakin joissakin asioissa
- Joudun kysymään, onko nykyinen hallitus toiminut sillä tavalla kuin Lipposen hallitus Emun yhteydessä, Niinistö sanoi.
Hänen mielestään Suomen kaltainen pieni maa ei voi pärjätä sivulausepolitiikalla. Niinistön mukaan Suomen toiminta EU:n turvatakuupykälistä neuvoteltaessa oli juuri tällaista toimintaa.
- Positiivisella asenteella lähtevä saa yllättävän paljon ymmärtämystä omille erityisolosuhteilleen. Sivulausepolitiikkaa on harrastettu jossain määrin nimenomaan turvallisuuspolitiikan puolella.
Vaihtoehto aktiivisuudelle on laahaava malli, jossa roikutaan mukana mutta ikään kuin poikkiteloin. Silloin oma vaikutus lopputulokseen jää saamatta.
Niinistö ei halunnut vielä mennä syvemmälle turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, koska haluaa käsitellä aihetta perusteellisemmin kokoomuksen puoluevaltuustossa 22. toukokuuta. Hän ei myöskään halunnut kommentoida espanjalaisen europarlamentaarikko Inigo Mendez de Vigon viestiä, jonka mukaan liittoutumattomat maat eivät todella ole solidaarisia muille EU-maille.
- Espanjakin oli pitkään liittoutumaton, Mendez de Vigo sanoi. - Mutta ajat muuttuvat.
Mendez de Vigo onnitteli eturivissä istuvaa kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataista siitä, että tämä on ottanut kantaa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta.
Venäjä tärkein
kumppani
Niinistö otti kantaa myös Suomen ja EU:n Venäjä-politiikkaan todeten, että Venäjää on ollut EU:ssa taipumus kohdella tavallisen naapuruuspolitiikan mukaisesti. Nyt olisi korkea aika jo ymmärtää, että Venäjä on siihen kehykseen liian suuri ja merkittävä maa ja EU:n naapurimaista sen ylivoimaisesti tärkein kumppani.
Myös Suomen omalle aktiivisuudelle olisi Venäjän-suhteissa enemmän tilaa. Kaikkia naapuruuteen liittyviä asioita ei tarvitse kierrättää Brysselin kautta, Niinistö totesi.