Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) pitää hallituksen päätöstä vanhuuseläkeiän korottamisesta nousukauden lääkkeenä, jonka teho jää vähäiseksi nykyisessä talouden alamäessä.
"En pidä sitä ollenkaan tämän laman lääkkeenä. Se ei tähän vaikuta tähän tilanteeseen, mutta vastaa pidempiaikaiseen haasteeseen", Niinistö kertoo Etelä-Suomen Sanomille antamassaan haastattelussa.
Jos hallitus haluaa vanhuuseläkeiän nostolla osoittaa oleville ja tuleville valtion velkojille, että Suomessa tehdään kovia ratkaisuja ja veloista pidetään huolta, "niin ei tällä sitäkään merkitystä ole kovin paljon", Niinistö latelee.
Hallitus päätti puolivälin riihessään yllättäen nostaa asteittain eläkeiän 63 vuodesta 65 vuoteen, mikä on nostattanut raivoisan vastarinnan oppositiossa, palkansaajakentällä ja kansalaisten parissa.
Niinistön mielestä suomalaiset tulee saada pysymään nykyistä pidempään töissä, mutta jo nyt on todellisuuden ja lainsäädännön välillä hurja kuilu. Työntekijät valuvat eläkkeelle paljon ennen 63-vuotispäiviään.
Ex-valtiovarainministeri ja valtakunnan taloussynkistelijä Niinistö löytää hallituksen eläkepäätöksen takaa oman selityksensä. Se on hallituksen massiivinen velanotto.
"Hallituksella on selvästi se ote, että kaikki lainataan, mitä tarvitaan. Kun se vaikuttaa suorastaan holtittomalta, pitää tehdä kovia ratkaisuja, ja eläkeiän korottaminen nyt saattaa näyttää siltä."
Niinistö ei usko, että Suomen velkojat kovin tuijottavat eläkeikään. "Kyllä he kysyvät, ja luulen että jo tämän vaalikauden aikana, että mitä muuta te aiotte tehdä."
Mikä siten olisi täsmälääke tähän aikaan? "Ei ainakaan se signaali, että kaikki mitä tarvitaan, otetaan velaksi. Voi olla, ettei sitä kykene kahta vuotta enää tekemään."
"Seuraava
päivä unohtuu"
Puhemies Niinistö hirvittelee velankasvua ja pyörittää päätään hallituksen haarukoimalle 30 miljardin velkaantumiselle. Maailmanlaajuisesti elvytetään ja otetaan lainaa herkästi ja miettimättä.
"Joukkosokaistuminen aiheuttaa aina sen, että seuraava päivä unohtuu."
Raskas velkataakka vie isoon valtion alijäämään, jonka kuittaaminen vie vuosia, Niinistö saarnaa. Viime vuosikymmenen lama on hänellä hyvässä muistissa.
Viime laman päättymisen jälkeen kesti hyvänkin talouskasvun oloissa kuusi vuotta, ennen kuin julkinen sektori saatiin tasapainoon. Hoidosta perustui kaksi kolmasosaa leikkauksiin ja yksi kolmasosa kasvuun.
Leikkausten ja veronkiristysten vaihtoehtoina väläytetään "rakenteellisia uudistuksia", mikä Niinistön mielestä käytännössä tarkoittaa jostain leikkaamista.
"Seuraava hallitus ilmeisesti sen vastuun joutuu kantamaan: veronkorotukset, leikkaukset ja rakenteelliset uudistukset."