Hallituksen ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan ristikkäiset näkemykset kriisinhallintalain suhteen uhkaavat aiheuttaa perustuslaillisen kriisin, arvelee kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö blogissaan.
Hän kirjoittaa olevansa huolissaan, sillä "sama aihepiiri, toimivallan kysymykset, tulevat pian uudelleen esiin."
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuosina 1993-94 toiminut Niinistö on sitä mieltä, että presidentin ylipäällikkyys olisi kattanut myös EU-joukot, kun valiokunnan mielestä päätös joukkojen lähettämisestä kuuluu hallitukselle.
Niinistön mielestä hänen tulkinnalleen "olisi ainakin ollut tilaa, siis olisi ollut mahdollista päätyä hallituksen esityksen mukaiseen tulkintaan. Sitä valiokunta ei halunnut käyttää. Mutta kun valiokunta on kantansa ilmaissut, siihen on tässä vaiheessa tyydyttävä."
Niinistö muistuttaa, että perustuslakivaliokunnalla on aivan erityinen ja muista valiokunnista poikkeava asema: se on perustuslaillisuuden ylin vartija ja tulkitsija poliittisessa järjestelmässämme.
Harvinaisen kovat moitteet
Niinistö tulkitsee pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ja presidentti Tarja Halosen (sd.) viime päivien kommentteja niin, että perustuslakivaliokunta ei toimivaltakysymyksissä nauti heidän luottamustaan.
"Valiokunnan kantoja on ennenkin arvosteltu ja hallitukset ovat ennenkin vetäneet esityksiään takaisin valiokunnan mietinnön vuoksi. Mutta harvoin, jos koskaan ennen, valiokuntaa on näin moitittu", Niinistö kirjoittaa.
Hän arvelee, että valiokunnan toiminnassa oli tuskin kyse puoluepolitiikasta ja politikoinnista, koska kukaan valiokunnassa istuvista hallituspuolueiden edustajista ei kannattanut hallituksen esitystä. Valiokunnan piiristä annetuissa kommenteissa taas viittaillaan painostukseen ja puuttumiseen valiokunnan itsenäisyyteen.
Valtiosääntöoikeuden professori Mikael Hidén puolestaan arvioi Ylen aamuohjelmassa, että päätösvalta kriisinhallintajoukon lähettämisestä kuuluu perustellummin presidentille.
Toisaalta se, että valiokunta päätyi erilaiseen kantaan kuin hallitus, ei oikeuta syyttämään valiokuntaa politikoinnista, Hidén sanoi.
Valmiuslaista seuraava vääntö?
Presidentin valtaoikeuksien kaventaminen on poimittu esiin myös uudistettavana olevan valmiuslain yhteydessä. Ylen uutisten mukaan uudessa laissa päätösvalta valmiuslakien käyttöönotosta haluttaisiin siirtää presidentiltä hallitukselle.
Vallansiirtoa perusteena on, että sota vähäisemmissä kriiseissä toimivalta kuuluu hallitukselle. Vähäisemmiksi kriiseiksi luokitellaan esimerkiksi sodanuhka, erittäin vakavat suuronnettomuudet ja taloudellinen kriisi. Sotatilaan muutos ei yltäisi.
Lakiesitystä valmistelevaa toimikuntaa vetävä lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo oikeusministeriöstä tyytyy toistaiseksi kommentoimaan, että uudistuksessa "valmiuslakien käyttöönottoa koskevat säännökset ovat olennaisia".
Valmiuslaki takaa valtiolle mahdollisuuden antaa viranomaisille kriisin puhjetessa normaalioloja suuremmat toimintavaltuudet sekä rajoittaa kansalaisten oikeuksia.
Mietintö luovutetaan 16. joulukuuta oikeusministeri Leena Luhtaselle (sd.). Eduskunnan käsittelyyn lain pitäisi tulla keväällä.