Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) ei innostu ajatuksesta, että hallitus sopisi viimekeväiseen tapaan eduskuntaryhmien kanssa joiltakin osin ennakolta tulevan budjettiesityksen sisällöstä.
Niinistö huomautti eduskunnan kyselytunnilla torstaina, että vuosi sitten taustalla oli eduskunnan kiristys.
"Hallitus esitteli toukokuussa lisätalousarvion ja pyrki siinä 8 miljardin markan lainanlyhennyksiin. Lähes yksioikoinen vastaus eduskunnalta oli, että ei tule mitään ilman lunnasrahoja. Silloin sitten käytiin nämä neuvottelut."
Niinistö totesi, että nyt lisäbudjettia ei tule tai jos tulee, niin pahimmassa tapauksessa miinusmerkkinen. Niinpä viimevuotisen kaltaiseen menettelyyn ei ole mitään tarvetta.
Niinistö muistutti aiemmin viikolla, että eduskuntaryhmien kanssa vuosi sitten ensi vuodelle sovittujen 800 milj. markan lisämenojen rahoitus on täysin auki.
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) rauhoitteli myös kyselytunnilla, että sovitusta pidetään kiinni, mutta hänkin huomautti, että rahoitus lisäpanostuksiin on löydettävä.
Toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) jakaa Niinistön ja Lipposen huolen näköpiirissä olevasta budjettialijäämästä.
"Kun tilanne tulee eteen suhteellisen normaalissa taloustilanteessa, jolloin päällä on vain kevyehkö taantuma, se on vakava kysymys", Siimes sanoi kyselytunnin jälkeen.
Siimes näkee vuodentakaisen budjettisovun eduskuntaryhmien kanssa toisin kuin Niinistö. Hänen silmissään budjetista tuli sillä tavalla parempi.
"Minua pohdituttaa se, että tässä asiassa näyttää pääministerillä ja valtiovarainministerillä olevan hieman erilainen näkemys ja painotus siitä, mikä nyt olisi viisasta."
Budjettivalmistelua varjostava alijäämä merkitsee Siimeksen mielestä selvästi sitä, että ”veronalennushuutokauppaan ei todellakaan ole varaa”.
Siimes lisäsi, että näissä oloissa hallituksen on entistäkin tärkeämpää keskustella veroista alustavasti jo kevään niin sanotussa kehysriihessä, jossa ensi vuoden budjettiraamit lyödään lukkoon.