Nii­ni­sa­lon kra­naat­ti­tur­mas­ta syyt­teet kuo­le­man­tuot­ta­muk­ses­ta

Niinisalon varuskunnassa reserviläisen kuolemaan johtanut kranaattikonekivääriturma tuo syytteet viidelle tulitoimintaa ja kertausharjoituksia valvoneelle upsee

Niinisalon varuskunnassa reserviläisen kuolemaan johtanut kranaattikonekivääriturma tuo syytteet viidelle tulitoimintaa ja kertausharjoituksia valvoneelle upseerille.

Heistä kolme saa syytteen kuolemantuottamuksesta. Valtionsyyttäjä Jukka Rappe päätti syytteiden nostamisesta tiistaina.

Pääesikunnan asettaman tutkijalautakunnan raportti paljastaa, että ammunnan järjestelyissä oli puutteita, kuten kovapanosammuntaan kranaattikonekivääreillä osallistuneiden reserviläisten riittämätön koulutus.

Raportti valmistui viime kesäkuussa, mutta se julkistettiin vasta nyt Rappen tehtyä syytepäätöksensä.

Niinisalon onnettomuus tapahtui Kaartin Jääkärirykmentin kertausharjoitusten taisteluammunnassa 28. maaliskuuta viime vuonna.

Räjähtäneen kranaatin sirpale surmasi aseen lataajana toimineen 28-vuotiaan vantaalaisen reserviläisen. Toinen reserviläinen loukkaantui lievästi.

Syytteen kuolemantuottamuksesta ja tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta saavat tulitoimintaa valvonut vänrikki, kranaattikonekivääriammuntaa johtanut luutnantti sekä ampujana toiminut reservin kersantti.

Myös kertausharjoitusta johtanut majuri ja taisteluammuntaa johtanut kapteeni joutuvat syytteeseen tuottamuksellisista palvelusrikoksista, jotka Rappen mukaan eivät kuitenkaan ole syy-yhteydessä reserviläisen kuolemaan.

Ampujana toiminutta reservin kersanttia lukuun ottamatta epäillyt kuuluvat kantahenkilökuntaan. Haastehakemus on jätetty Helsingin hovioikeuteen, joka käsittelee turmajutun ensimmäisenä oikeusasteena.

Tutkijalautakunnan raportin mukaan onnettomuus oli useiden tekijöiden summa.

Päätekijöiksi lautakunta nostaa käytetyn asejärjestelmän, varomääräysten tulkinnanvaraisuuden sekä puutteelliseen koulutukseen nähden liian vaativan ammunnan. Taisteluammuntaan myös suhtauduttiin rutiininomaisesti eikä siihen liittyviä riskejä tiedostettu kunnolla.

Raportin mukaan Kaartin Jääkärirykmentin kantahenkilökunta ei ollut täysin mieltänyt kranaattikonekiväärin varomääräyksiä eikä kranaatin sirpaloitumisesta koituvia uhkatekijöitä. Myöskään varohenkilöstön tehtävien merkitystä turvallisuudelle ei oltu täysin mielletty.

Ammunta oli myös liian vaativa reserviläisille, erityisesti miehistön koulutuksessa oli puutteita. Se ei sisältänyt erikoiskoulutusjaksoa eikä valmistavia taisteluammuntoja ennen varsinaisia taisteluammuntoja.

Kranaattikonekivääriammunnan neljästä tulitoiminnan valvojasta vain yhden ammuttamisoikeudet oli asianmukaisesti myönnetty ja merkitty.

Lautakunta huomauttaa myös, että kertausharjoitusta johtaneen majurin kokemus laajoista kovapanosammunnoista oli ainakin hänelle myönnettyjen oikeuksien perusteella varsin vaatimaton.

Lisäksi ammunta toteuttiin alueella, jossa oli korkeuseroja sekä puita ja pensaita. Tämä vaikeutti aseiden tuliasemien valintaa ja teki ammunnan erittäin vaativaksi.

Raportin mukaan turman välitön syy oli kranaatin osuminen 15 metrin päässä olleeseen kaadettuun koivuun tai sen oksistoon. Räjähdys lennätti takaisin tulosuuntaan kranaatin peräkappaleen sirpaleita, joista yksi osui lataajana toiminutta 28-vuotiasta päähän kohtalokkain seurauksin.

Neuvostoliittolaisvalmisteisella 30 millin AGS-17-kranaattikonekiväärillä oli ampumassa yksi kantahenkilökuntaan kuuluva ja neljä reserviläistä.

Kaikkiin heihin osui sirpaleita, mutta vammoitta selvinneillä ne pysähtyivät suojaliiveihin tai lävistivät vain vaatteita.

AGS-17:n ampumatarvikkeen naamiovarmistus poistuu noin 10 metrin lennon jälkeen, jolloin kranaatti räjähtää osuessaan esteeseen ja sirpaloituu myös taaksepäin.

Sirpaleilla on riittävästi iskuenergiaa aiheuttaakseen henkilövahinkoja useiden kymmenien metrien päähän.

Lisäksi AGS-17:llä tulen osuvuutta tähystetään aseen yli eikä suuntaimen läpi, jolloin lähellä kranaatin lentorataa olevat esteet saattavat jäädä havaitsematta. Ase myös liikkuu ammunnan aikana.

Onnettomuuden jälkeen pääesikunta asetti aseen ammuntakieltoon, jossa se on yhä.