Ylivieskalainen Niina Järvilä, 20, kirjoittaa tekstiviestejä vihkoon talteen. Hän on tehnyt niin siitä saakka, kun sai kännykän yläasteella.
"Silloin kännyköissä oli vielä pienet, noin 15 viestin muistit, joten kirjoitin ylös kaikki kavereilta saadut viestit. Nyt parempien kännyköiden myötä kirjoittaminen on hieman hiipunut, kun puhelimen muistiin mahtuu 350 viestiä."
Nykyään Järvilä kirjoittaa ylös rakkaimmat ja tärkeimmät viestit, jotka hän saa pääosin poikaystävältään. Vaikkei nuorella parilla välimatkaa olekaan paria kilometriä enempää, lähetetään viestejä päivittäin. "Tekstiviesti piristää päivää", Järvilä perustelee.
Mieleenpainuvin tekstiviesti nuorelle naiselle on ollut poikaystävän ensimmäinen rakkaudentunnus.
"Kukaan ei ole ikinä laittanut sellaista viestiä. Se oli niin lyhyt ja ytimekäs, että se jäi päähän." Itselle tulleiden viestien lisäksi Järvilä on kirjoittanut ylös myös itse kirjoittamiaan viestejä.
"Jos tekstiviestivihkoa lukee jälkeenpäin, niin tietää paremmin mistä viesteissä on puhuttu, jos omatkin viestit ovat tallella." "Pojat ovat melko huonoja laittamaan tekstiviestejä, kun tytöt taas eivät ikinä halua, että viestittely loppuisi. Ennen seurustelua, kun pojat vielä vikittelevät tyttöjä, niin laittavat he paljon viestejä."
Järvilälle tekstiviestivihot ovat kuin päiväkirjoja: yksityisiä ja vain omaksi luettavaksi tarkoitettuja.