Kuinka hämmästyttäviä säitä Suomessa onkaan aiemmin koettu, aina ne ovat Ilmatieteen laitoksen mukaan mahtuneet normaalin vaihteluvälin rajoihin. Joulukuussa koettiin mullistava muutos. Vaihteluvälin rajat paukkuivat rikki myös Ilmatieteen laitoksen mukaan.
Kuukauden keskilämpötila nousi koko maassa jopa kahdeksan astetta 30 vuoden jakson keskiarvoa korkeammalle. Tähän saakka mitatuista joulukuu oli lämpimin Suomessa. Jos ilmasto pysyisi ennallaan, tällainen joulukuu olisi laitoksen mukaan mahdollinen vain pari kertaa vuosituhannessa.
Siinä onkin kaikkia ennakointeja epäileville tarttumakohta. Jospa sattumoisin elämmekin pari kertaa vuosituhanteen mahtuvaa talvea. Hytistiinhän vain muutama vuosi sitten, talvella 2002--2003, purevissa keleissä. Pakkanen paukkui sekä joulu- että tammikuussa viikkokausia 30 asteen tienoilla. Railakkaat talvipäivät jatkuivat pitkälle helmikuuhun. Säät olivat hyisiä myös sitä edellisenä talvena.
Olisiko nyt muka hypätty noin vain uudelle ilmastoportaalle?
Tuskin ollaankaan, ainakaan kertaheitolla. Pakkasiakin vielä koetaan, näillä leveysasteilla melko tuikeitakin. Mutta epäilevätkin joutuvat myöntämään, että jotakin on muuttunut. Viuhuvia tuulia, myrskyjäkin, esiintyy selvästi aiempaa useammin.
Onealta tuntui harpata jouluaattona lentokoneesta Oulunsalon mustalle kentälle. Loma lämpimässä oli mukava, mutta kiehtovalta tuntui ajatus paluusta kotimaan valkeaan jouluun. Tosin ennakkotiedot olivat varoittelevia, joten yllätys ei ollut täydellinen.
Monet muistelevat joulua 1972 ja sanovat silloin olleen yhtä mustaa. Saattoi ollakin, Oulun keskustassa. Jo hieman kaupungin ulkopuolella lunta oli sen verran, että sanoa saattoi. Nyt kynnökset paistoivat mustina laajalti pohjoisessa Suomessa.
Tämä on vasta esimakua vuosisadan loppupuolen lauhoista joulun ajoista, sanoo Ilmatieteen laitos. Lämpenemistä edistäviä kasvihuonekaasuja virtaa ilmoille jatkuvasti. Sää muuttuu vääjäämättä. Edes päästöjen äkillinen loppuminen ei pysäyttäisi muutosta kovin pian.
Hiljan Kenian Nairobissa pidetty ilmastokokous osoitti, kuinka vaikea on tunnustaa tosiasioita, kun vaihtoehtona on talouskasvusta tinkiminen. Teollisuusmaiden suurin saastuttaja, USA, sekä kehitysmaiden kaksi vahvinta nousijaa, Kiina ja Intia, eivät ole mukana rajoituksissa. Nuo kolme maata tuottavat yhteensä puolet maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Jonkinlaisena myönnytyksenä koettiin se, että USA hyväksyi jääkarhun uhanalaisten eläinten listalle. Mitä muuta voisikaan olla eläin, jonka elinalusta on sulamassa pois. Totuuden myöntämisestä on vain usein pitkä matka käytännön tekoihin.
Jos ja kun talvet lauhtuvat, suomalaisten elämä mullistuu monin tavoin. Esimerkiksi talvinen liikunta saa uusia muotoja. Paljon muutakin muuttuu, pakosti.
Jo tämän talven vesisateilla olisi pitänyt muuttaa joitakin käytäntöjä. Tavallinen kadun tallaaja katseli kauhistuen, kuinka sade piiskasi rakenteilla olevien talojen seiniä päiväkausia, joskus myös peittelemättömiä eristeitä. Noinkohan luemme taas jonkin ajan kuluttua uutisia homeen kiusaamista uudehkojen talojen asukkaista.
Mutta varmaan laaturakentamisen vaalimisella ylpeilevä Oulun rakennusvalvonta on vaatinut, että ainakin isoilla työmailla peitellään kastumiselle arat kohteet. Voimmeko edes epäillä muuta?
timo.paakki@kaleva.fi