Puukerrostalojen rakentamista on yritetty edistää Suomessa jo pari vuosikymmentä erilaisin ohjelmin. Ei vain edelleenkään sytytä, ja useimmiten syyksi mainitaan kallis paloturvallisuus. Tulipalon pelko on syvällä yhteisessä muistissa.
Todellakin, Pohjois-Pohjanmaan museossa käydessä taulu Oulun palosta järkyttää aina yhtä voimakkaasti. Liekkimeren keskellä korskuvat hevoset, kun hätääntyneet ihmispolot yrittävät kuljettaa omaisuuttaan turvaan liekeiltä.
Osin näistä historiallisista taustoista johtunee se, että meillä ajetaan ponnekkaammin puuta pököksi pesään ja tankkiin, siis energiaksi, kuin modernien kerrostaloalueiden rakennusmateriaaliksi. Siitä huolimatta, että aivan maalaisjärjelläkin ajatellen tuotteistetusta puusta saisi moninkertaisen hinnan, vientiä ja uusia työpaikkoja. Puun riittävyys ja puurakentamisen esteettisyys on kiistatonta.
Betoniteollisuus on pitänyt näkyvästi esillä puukerrostalojen paloturvallisuusriskejä. Jouluaattona sitten nähtiin, että ei betonirakennuskaan ole välttämättä paloturvallinen.
Vantaalla paloi liikerakennus maan tasalle, ja nyt ihmetellään suurella joukolla, miten sellainen voi olla mahdollista.
Huoneistopalojen vaaraa ei missään rakennuksissa pidä kuitenkaan vähätellä. Suomessa tapahtuu kerrostaloissa vuosittain noin 400 huoneistopaloa. Niissä kuolemat ja loukkaantumiset tapahtuvat kuitenkin yleensä irtaimiston palosta aiheutuvan savun hengittämisestä, eivät ensimmäiseksi rakenteiden liekeistä.
Puukerrostalojen palomääräykset on tehty niin tiukoiksi, että rakentaminen on taloudellisesti mahdollista oikeastaan vain tuetuissa pilottikohteissa. Niihin, 33 puukerrostaloon rakentaminen on jäänytkin. Tosin jo yli 50 kuntaa on ilmaissut halunsa rakentaa puutaloalueita.
Joulun alla jätti puurakentamisen määräyksiä pohtinut työryhmä esityksen puukerrostalojen palolaskelmien yksinkertaistamisesta. Nykyisen paloteknisen suunnittelun taulukointi yltää käytännössä vain nelikerroksisen puukerrostalon rakentamiseen.
Yksinkertaistamalla palolaskelmia voitaisiin rakentaa kahdeksankerroksisia puukerrostaloja. Se alentaisi suunnittelu- ja rakennuskustannuksia. Kun kerrostaloon on pakko rakentaa hissit, on taloudellisempaa rakentaa kahdeksan- kuin nelikerroksinen talo. Kokonaan toinen juttu on se, miten korkeat tai matalat talot sopivat ympäristöönsä.
Palolaskelmien yksinkertaistaminen ei tarkoittaisi turvallisuudesta tinkimistä. Korkeissa puutaloissa paloturvallisuudesta huolehdittaisiin automaattisilla sammutuslaitteilla ja suojaamalla runkorakenteet paloa vastaan.
Nelikerroksisiin puutaloihin ei enää vaadittaisi kallista sprinkelijärjestelmää, vaan tehokkaat suojat puurakenteille. Sprinklauksella on puolustajia ja arvostelijoita. Kanadassa sprinklauspakko lopetti palokuolemat, mutta veden suihkuttaminen aiheuttaa kosteusvaurioita.
Vierumäelle aletaan rakentaa tänä vuonna Suomen ensimmäistä 5-kerroksista puukerrostaloa, jossa on herkästi savuun reagoivat varoittimet ja vähemmän vettä käyttävä korkeapainesprinklaus.
Mitä tapahtuu puurakentamisen paloturvallisuudessa tällä hetkellä ruohonjuuritasolla?
Paloviranomaisten ykköspuheenaihe on nyt tulisijojen muodikkaat peltihormit. Energiamääräysten muututtua eristevahvuudet ovat kasvaneet, ja mitä siitä seuraa, kun yläpohjassa piipun kyljessä lämpötila nousee.
Meilläkin uuden talon muuttokatselmuksessa eniten aikaa kului saunan puulämmitteisen kiukaan ympärillä. Tästä on vielä pitkä matka kahdeksankerroksiseen puukerrostaloon.