Stanley cup -pokaalin voittaminen on päällimmäinen ajatus Detroitin ja Pittsburghin pelaajien mielessä. Keskittymisrauha hankitaan vaikka sulkemalla puhelin tai lähettämällä vaimo pois kotoa. Detroitin Valtteri Filppula myöntää, ettei ajatuksiin todellakaan mahdu paljon muuta kuin meneillään oleva NHL-jääkiekkoliigan finaali.
– Kaikki muu menee oikeastaan sen ehdoilla. Välipäivät yritetään huilata, että jaksaisi sitten pelata, Filppula kertoo.
Hän tarkentaa, ettei ottelusarjaa kuitenkaan koko ajan mieti, varsinkaan nyt, kun isoveli Ilari Filppula on kaupungissa.
– Ei hän ole antanut neuvoja, katsonut vaan pelaamista, Valtteri nauraa.
Detroitin pukukopissa ei mietitä enää ensimmäisen ottelun voittoa. Mestaruuteen tarvitaan vielä kolme voittoa lisää, ja edessä voi olla pitkä matka. Ajatukset ovat jo seuraavassa ottelussa.
Detroitin fanit ovat uskollisesti tukeneet pelaajia koko kauden ajan, ja innokkaimmat ihailijat taitavat löytyä aivan lähipiiristä.
– Kris Draperin poika teki tämän ja tämä on Draperin tytön tekemä. Kiva, että on taustatukea, Filppula esittelee jääkiekkoaiheisia piirustuksia, jotka hän on kiinnittänyt pukuhuoneessa varusteidensa sekaan.
Nuoret taiteilijat ovat myös kirjoittaneet töihinsä kannustuksen ”Go Fil!”.
Puheluihin ei vastata
Detroitin pukuhuoneessa heitetään herjaa aiheesta kuin aiheesta, ainakin kopin skandinaaviosastolla.
– Fil, ei juuri minkäänlainen pelaaja, ketjukaveri Johan Franzen täräyttää ennen kuin sanoo tosissaan, että Fil on loistava kiekon käsittelijä, joka tekee hänen pelaamisensa helpoksi.
– Erinomaisen mukava kaveri muutenkin. Ainoa mistä en pidä on se, että hän väittää, ettei osaa ruotsia. Varmasti osaa, The Mule (muuli) -lempinimen saanut ruotsalainen epäilee.
Franzenin elämä pyörii niin tiukasti Stanley cupin ympärillä, ettei hän vastaa puhelimeen. Hän keskittyy vain harjoitteluun ja haluaa tulenpalavasti päästä taas pelaamaan. Hänen tilansa on luokiteltu day-to-day, eli hän ottaa päivän kerrallaan.
Lääkärit ovat antaneet aivotärähdyksestä kärsineelle Franzenille jo luvan osallistua kaikkiin harjoituksiin.
– Olemme yrittäneet löytää lääkärin, joka pitäisi hänet pois kokoonpanosta, valmentaja Mike Babcock kuvailee, kuinka rankkaa Muulille on vain katsella muiden pelaamista.
Detroitin Andreas Lilja sanoo lasten kanssa peuhaamisen olevan sopiva keino unohtaa finaalisarja. Jos sitä ajattelee liikaa, menettää yöunensa, ja sitten hommasta ei tule mitään.
– Mutta pelipäivän aamuna mikään ei saa häiritä keskittymistä.
Vaimot eri osoitteissa
Pittsburghin Jarkko Ruutu sanoo elävänsä Stanley Cupin ehdoilla, ja on itse asiassa elänyt jo puolitoista kuukautta. Eikä minkään muun miettiminen oikein edes kiinnosta.
– Lopuksi se palkitaan, jos on hyvin keskittynyt ja antanut kaikkensa. Onhan tämä vähän erilaista elämää. Moni on lähettänyt vaimonsa kotiin kauan ennen playoffseja. Ehkä vaimotkin ovat tottuneet siihen, ettei hirveästi kannata olla ympärillä. Tulee vaan riitaa, Ruutu naurahtaa.
Myös Pittsburghin kopissa tiedetään, että huumori on usein paras tapa suhtautua asioihin. Maalivahti Marc-Andre Fleury järkytti pelikaverinsa finaalisarjan avausottelussa, kun hän käveli pukuhuoneesta jäälle.
Ilmeisesti hänen suojuksensa osui laitaan tai hän sekosi askelissaan, sillä hän rojahti mahalleen jäälle. Seuraavan päivän harjoituksissa hän toisti saman tempun.
– Olihan se rankkaa hänelle, mutta hän jos kukaan pystyy nauramaan sille. Oli aika hupaisaa katsoa reaktiota Maxin (Talbot) kasvoilla, kun hän oli heti seuraavana menossa jäälle. Pelin jälkeen nauroimme koko jutulle, kapteeni Sidney Crosby ihailee kaverinsa luonnetta.