Vertailu on epäoikeudenmukainen, myönsi Oulun yliopiston arkkitehtuurin professori Kaisa Broner-Bauer. Silti: Oulu ja New York ovat kuta kuinkin samanikäisiä, ilmasto on molemmissa karu ja 1800-luvulla New Yorkissa oli vain 60 000 asukasta.
Sitten New York meni menojaan. Kaupunki on nyt miljoonametropoli, kansallisuuksien kirjo, joka tuottaa hengästyttävän määrän innovaatioita talouteen ja kulttuuriin.
"New Yorkissa luovuus ja luova talous kohtasivat vapauden ilmapiirissä, joka loi kehitykselle hedelmällisen ilmapiriin", sanoi Broner-Bauer pääkaupunkiseudulla asuvien oululaisvaikuttajien Rössypottuseuran tilaisuudessa. Seminaarissa ruodittiin kulttuurin ja insinööritieteiden polkujen kohtaamista.
Ouluun sitä vastoin ei suuntautunut merkittävää muuttoliikettä. Kaupungissa on toki ollut monia luovia ihmisiä, mutta se on ollut Broner-Bauerin mielestä liian homogeeninen luovuuden ja innovatiivisuuden kannalta.
Pikkukaupungin
mentaliteetti
"Kuten kaikissa pikkukaupungeissa Oulussa on suhtauduttu epäluuloisesti muualta tulleisiin ihmisiin. Nykymaailman kilpailussa menestyvät sellaiset paikat, jotka pystyvät vetämään puoleensa nimenomaan luovia ihmisiä", Broner-Bauer huomautti.
Koko maan mittakaavassakin Suomi on kuulunut tässä suhteessa häviäjiin, sanoi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman. Viimeisten 15 vuoden aikana Suomesta on lähtenyt joka vuosi tuhat korkeasti koulutettua enemmän kuin tänne on tullut.
Koulutettua väkeä ovat onnistuneet houkuttelemaan sellaiset maat kuin Yhdysvallat, Kanada, Australia ja Sveitsi. Suomi kuuluu vähiten houkuttelevien ryhmään sellaisten maiden kuin Meksikon ja Puolan kanssa, Korkman harmitteli.
Oulu on insinöörien ja lääkäreiden kaupunki. Yksi pitkälle päässyt on British Telecomin strategiajohtaja Petri Allas. Hänen mukaansa Suomella on kova maine innovaatioissa. Itsekin hän on saanut saanut työtarjouksia pelkästään sen vuoksi että on suomalainen.
Allas huomautti, että keksintöjen tekeminen ei ollenkaan sama asia kuin innovaatio.
"En halua sanoa, että oululainen fokus insinööritoimintaan olisi väärä. Mutta täytyy fokusoitua siihen, miten insinöörityöt saadaan maailmalle", Allas muistutti.
Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen asetti toiveita Nokian kaavailuihin suuntautua internet-yhtiöksi. Se avaa Oulussa mahdollisuuksia elokuvateollisuudelle ja muulle palvelutuotannolle. Oulussa on nyt 4 600 Nokian työntekijää.
Muusikot hyviä
golfin pelaajia
Media-alan konkari Heikki Lehmusto johtaa nykyisin firmaa nimeltä Creative Finland. Hän on perehtynyt luovuuden syntymiseen aivolohkojen kuorimista myöten. Tunnettua on, että taiteellisuuden katsotaan asustelevan oikeassa ja insinöörien johtotähtenä olevan teknisyyden vasemmassa aivolohkossa.
"Luovuus ei synny, se vaatii työtä. Muusikot ovat hyviä golfareita, koska he tietävät, että pitää harjoitella kovasti", Lehmusto opetti.
Lehmusto ehdotti, että oululaiset ryhtyisivät ajamaan kuvallisen viestinnän korkeakoulun eli musiikin, kuvataiteiden ja liikkuvan kuvan koulutuksen saamista Ouluun. Nyt paikalliset lahjakkuudet joutuvat lähtemään Helsinkiin. Ruotsissa alan opetusta on hajasijoitettua pohjoisen Piitimeen (Piteå).
Tampereen taidemuseon johtajaksi siirtyvä Taina Myllyharju toivoi, että Oulun keskustaan saataisiin ihmisiä lähellä oleva iso näyttelytila.
Oululainen hulluus houkutteli 5,5 vuotta siten varsinaissuomalaisen Myllyharjun Ouluun. "Minulla oli mielessäni kuva Oulusta, kuinka ne polkevat pilkkihaalarit päällä läpi vuoden Tuiran silloilla", Myllyharju naurahti.