Tietoturva-asioiden neuvottelukunnan mukaan tietoturvallista yhteiskuntaa on Suomessa rakennettava eri toimijoiden yhteistyöllä, jota kuitenkin tulee aktiivisesti johtaa kansallisella tasolla.
Neuvottelukunta jätti eilen ehdotuksensa viestintä- ja liikenneministeri Kimmo Sasille, joka yritti siirtää vastuun jopa yksittäisten kansalaisten vastuulle. Tällainen kanta ei kyllä lisää tietoyhteiskunnan leviämistä, sillä jo pelkät tietokoneet pelottavat osaa kansalaisista.
Sasin mielestä neuvottelukunnan ehdotus kattaa hyvin sekä tietoyhteiskunnan mahdollisuudet että sen synnyttämät uhat. Hän katsoo, että jatkossa nousee tärkeäksi keskustella myös tieturvasta poikkeusoloissa ja ongelmatilanteissa, jotka nyt oli rajattu neuvottelukunnan työn ulkopuolelle.
Sasin mielestä myös tulevassa hallitusohjelmassa tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen tulisi olla läpäisevänä teemana. Tämä edellyttäisi valtioneuvoston sisällä uudenlaista poikkihallinnollista lähestymistapaa ja avointa vuoropuhelua hallintojen välillä.
"Seuraavan hallituksen tulisi asettaa erityinen pääministerin johtama tietoyhteiskuntaneuvosto. Yksi hallituksen ministeri tulisi nimetä tietoyhteiskuntaministeriksi, joka vastaisi näiden asioiden koordinoinnista", sanoi Sasi.
Soneran tapahtumien Sasi ei nähnyt vaikuttaneen neuvottelukunnan työn uskottavuuteen lainkaan. Neuvottelukunnan jäsenenähän toimi vielä kuluvan vuoden alkupuolella Soneran yritysturvallisuusjohtaja Juha E. Miettinen, jonka epäillään syyllistyneen viestintäsalaisuuksien loukkaamiseen.
Neuvottelukunnan puheenjohtajan, viestintäviraston ylijohtajan Rauni Hagmanin mukaan kansallisen tietoturvastrategian päämääränä on, että Suomi on turvallinen yhteiskunta, johon kaikki voivat luottaa ja joka mahdollistaa tiedon turvallisen hallinnan ja välityksen kaikille osapuolille.
Erityisesti yhteiskunnan nopea teknologinen kehitys, tietoteknisten välineiden laaja käyttö ja yhteiskunnan verkottuneisuus ovat nostaneet esiin uusia tietoon liittyviä riskejä ja uhkakuvia.
Valtioneuvoston runsas vuosi sitten lokakuussa asettaman neuvottelukunnan tehtävänä oli paitsi laatia strategiaehdotukset, myös kartoittaa tietoturvan tilanne Suomessa. Neuvottelukunta julkaisi kansallisen tietoturvakatsauksen jo kesäkuussa 2002, ja siinä arvioitiin myös merkittävimpiä Suomeen kohdistuneita tietoturvauhkia ja tietoturvan tasoa.
Neuvottelukunnan mielestä tietoturvayhteiskunnan kehittämisessä on panostettava sekä kansalliseen että kansainväliseen yhteistyöhön, yhteiskunnan kehityksen ja kilpailukyvyn tulemiseen, tietoturvariskien hallinnankehittämiseen, yksilön ja muiden toimijoiden perusoikeuksien turvaamiseen sekä tietoturvaan liittyvän tietoisuuden ja osaamisen kehittämiseen.
Tietoturvallisuuden kehityksessä toimintaympäristön keskeiset muutokset tiivistyvät neuvottelukunnan mukaan seitsemään ns. megatrendiin. Tällaisina trendeinä neuvottelukunta tuo esiin mm. globalisaation ja globaalin kilpailun, verkottumisen ja tiedon merkityksen lisääntymisen, teknologian nopean kehityksen ja teknologiariippuvuuden sekä yhtenäisen säännöstön tarpeen.
Tietoturva-asioiden neuvottelukunta toimii yhteistyöelimenä ja seuraa vahvistetun strategian toteuttamista ja tekee säännöllisesti ehdotuksia sen ajantasaistamiseksi. Neuvottelukunnan tavoite halutaan saavuttaa vuoteen 2010 mennessä.
Esitys tietosuojalaista ensi perjantaina
Liikenne- ja viestintäministeriössä on parhaillaan valmisteilla ehdotus myös sähköisen viestinnän tietosuojalaiksi, jolla pyritään antamaan selkeät pelisäännöt muun muassa teletunniste- ja paikkatietojen käsittelylle. Tämä esitys lähetetään lausuntokierrokselle ensi perjantaina. Taustana muutokselle on EU-direktiivi.
Ylijohtaja Harri Pursiainen liikenne- ja viestintäministeriöstä arvioi, ettei nykyisessä laissakaan ole mitään hevosenmentäviä aukkoja, mutta erityisesti paikantamissääntöjen vuoksi lakia joudutaan uusimaan.
Sasin mukaan myös kaikki Sonerasta saadut kokemukset, mikäli niissä ilmenee lainvastaista toimintaa, otetaan huomioon lain valmistelussa.