Hallitusneuvotteluiden asetelma on herkullinen keskustalle. Sekä perussuomalaisten että kokoomuksen on tingittävä sen suuntaan.
Perussuomalaisia tyydyttää, kunhan he saavat puumerkkinsä maahanmuuttopolitiikkaan.
Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän johdolla alkaneet hallitusneuvottelut ovat edenneet ilmeisen suotuisassa ilmapiirissä. Neuvotteluja on käyty pitkälti Sipilän piirtämien nuottien mukaan.
Keskustalle asetelma on mitä herkullisin, sillä neuvottelukumppanit perussuomalaiset ja kokoomus edustavat enemmän toisistaan etäällä olevia näkemyksiä. Näin yhteisten sävelen löytämiseksi niiden on tingittävä, ja se voi tapahtua vain keskustan suuntaan.
Neuvotteluja hallitusohjelmasta käydään neljässä työryhmässä. Ensimmäisenä asialistalla ovat olleet ulko-, turvallisuus-, EU- ja maahanmuuttopolitiikka. Tästä jatketaan talousasioiden puinnilla.
Vähiten hankausta on ulko- ja turvallisuuspoliittisten näkemysten yhteensovittamisessa. Kaikki kolme näyttävät liputtavan tasavallan presidentin Sauli Niinistön viitoittamaan suuntaan.
Vaikka kokoomuksessa on voimakasta vetoa sotilasliitto Natoon, tässä kysymyksessä se joutuu perääntymään. Mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä ei kokonaan suljeta pois, mutta sinne ei myöskään olla menossa.
EU-asiat ovat olleet kipeitä keskustalle, jonka kenttä aikoinaan harasi kovasti unioniin liittymistä vastaan sekä perussuomalaisille, jonka politiikan päätähtäin on ollut EU:n suunnalla. Todennäköisesti keskustan ja perussuomalaisten johto puhdisti tältä osin pöydän jo hallitusneuvotteluja edeltäneessä tapaamisessaan.
Maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä perussuomalaisten ja kokoomuksen näkemykset ovat kauimpana toisistaan. Mielenkiintoinen oli perussuomalaisten veto nostaa puolueen maahanmuuttokriittistä siipeä edustava kansanedustaja Juho Eerola vetämään juuri näitä kysymyksiä pohtivaa neuvotteluryhmää.
Tämä enteilee sitä, että perussuomalaiset saavat oman puumerkkinsä maahanmuuttoasioihin, vaikka joutuvat tinkimään hurjimmista pyrkimyksistään.
Talouspolitiikan leikkaustarpeista hallituskumppaneiden kesken vallitsee yksimielisyys. Ne nielevät sellaisenaan valtiovarainministeriön virkamiesten arvion, jonka mukaan valtion menoja on karsittava neljällä ja kuntien kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2019 mennessä.
Kokoomus oli tällä kannalla jo vaalikentillä, keskusta ja perussuomalaiset tulivat samalle linjalle vaalien mentyä. Tältä osin kolmikko näyttää tyytyvän virkamieskäsitykseen oikeasta talouspolitiikasta.
Leikkaukset ovat sitä suuruusluokkaa, että ne koskettavat isoa osaa kansasta. Eniten ne vaikuttavat niihin, joiden toimeentulo lepää yhteiskunnan tukien ja eläkkeiden varassa. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä hyvästit saadaan heittää ainakin indeksikorotuksille, joilla ostovoimaa on suojattu hintojen nousulta.
Vaikka Sipilän tavoitteena on pääasioihin keskittyvä strateginen hallitusohjelma, neuvotteluissa on pakko sopia myös yksityiskohdista. Isoimmat riidat kun syntyvät useimmin juuri niistä.