Vuonna 1969 moskovalainen taitoluisteluvalmentaja Stanislav Zhuk matkusti Yhdysvaltain Colorado Springsiin mukanaan venäläisvalmisteinen pommi. Irina Rodnina ja Aleksei Ulanov olivat MM-kisojen sensaatio, jonka kaltaista ei oltu nähty koskaan ennen - omintakeinen tyyli, salamannopeat rytminvaihdot, neljä, jopa viisi peräkkäistä hyppyä vauhtia hidastamatta.
Nuoresta Irina Rodninasta tuli kansallissankari, Brezhnevin perheen suosikkiurheilija ja Neuvostoliiton ylpeys maailmalla.
Voittamattoman, voimakkaan ja kauniin neuvostourheilijan elämä ei ollut helppoa, valmentaja Irina Rodnina sanoo nyt.
"Kukaan ei oikeastaan välittänyt elämästäni tai ongelmistani. En kadu mitään, mutta tein sen kaiken yksityiselämäni ja terveyteni kustannuksella. Kaikki odottivat vain parasta tulosta, minulla ei ollut oikeutta hävitä. "
Eikä Rodnina hävinnytkään. Voittokulku jatkui yksitoista vuotta, vaikka pari vaihtui Aleksandr Zaitseviin ensimmäisen olympiakullan jälkeen. Venäläinen koulukunta nousi kukoistukseensa ja vuonna 2005, kun taitoluistelueliitti on koolla Moskovassa ensimmäistä kertaa, itänaapurin luistelijat ovat keränneet 175 kultaa arvokisoista.
Himmeämpiä mitaleita ei tässä valtakunnassa lasketa.
Venäläisen
sielun peili
Ylivoima urheilussa oli neuvostovallalle mainio tapa osoittaa voimaansa ja loistoaan maailmalle. Kotimaassa urheilijat olivat sankareita ja nuorison idoleita, ja menestyminen urheilussa harvoja keinoja menestyä elämässä.
"Joskus tuntui, että isänmaallisuuden liittäminen meihin meni liiankin pitkälle", Leninin kunniamerkin saanut Rodnina muistelee.
Sanotaan myös, että taitoluistelu on venäläisen sielunmaiseman kuva. Loistokkuutta, kauneutta ja voimaa ilmentävä laji sopii slaavilaiseen luonteeseen samalla tapaa kuin baletti.
Luistelusta tuli suosittu harrastus kuitenkin jo Pietari Suuren aikana 1700-luvun alussa. Suuren talviurheilumaan hyytävissä pakkasissa kenelläkään ei ollut vaikeuksia löytää sopivaa joen tai järven jäätä, ja pian tyylikkään herrasmiehen oli syytä olla myös hyvä luistelija. Luistelutaitoa pidetään venäläisessä kulttuurissa edelleen hyvin miehekkäänä.
Osin samasta syystä naiset eivät ole yltäneet yksinluistelussa samanlaisiin ennätyksiin. Kulttuuriin kuuluu olla kaunis ja päästä naimisiin - mitä kauniimpi, sitä parempiin naimisiin - ja usein ura tyssää miehelään menoon. Pariluistelijoiden ja jäätanssijoiden ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, ja monet heistä ovatkin naimisissa keskenään.
Luistelukoulujen kasvatit
Taitoluistelun venäläisen koulukunnan tavaramerkki on erinomainen perusluistelu, terän käyttö, jossa myös Susanna Pöykiö on yksi maailman parhaista, sanoo kuopiolainen taitoluisteluvalmentaja Ulla Papp. Entinen Suomen kärkipään luistelija on valmentautunut Venäjällä jo lapsena ja sittemmin hakenut pariluistelun valmennusoppia Moskovasta ja Pietarista.
Perusluistelu iskostetaan selkäytimeen luistelukouluissa, joita on lukuisia eri puolilla Venäjää. Lahjakkaat nelivuotiaat valitaan kouluihin testien perusteella.
Nykyisin valinnassa auttaa myös paksu lompakko, mutta koulut avustavat vähävaraisia superlahjakkuuksiakin.
Parinsadan oppilaan keskinäinen raaka kilpailu ja kaksi jääharjoitusta päivässä erottavat äkkiä jyvät akanoista, ja putken toisesta päästä tupsahtaa ulos valmiita tähtiä.
"Koulujen ansiosta venäläiseen taitoluistelukulttuuriin kuuluu hyvin vahvasti tiimityö. Suomessa osaaminen on hajallaan pitkin maata. Sitä pitäisi saada ihan ehdottomasti keskitettyä", Papp sanoo.
Rokkitähdet
kirivät ohi
Venäläisluistelun suurin huolenaihe on valmentajien ikääntyminen ja pako ulkomaille. Irina Rodnina valmentaa nyt amerikkalaisia pariluistelijoita.
Houkuttimena on raha, mutta myös valmennusolojen huononeminen kotimaassa. Neuvostoliiton hajoamisen 1991 jälkeen valtio on lakannut tukemasta monia urheilukeskuksia, joiden kunto on romahtanut. Jäähalleja on myyty yksityisille ja muutettu konserttiareenoiksi.
Sen sijaan uusia tähdenalkuja riittää, vaikka neuvostonuoreen verrattuna venäläisellä nykynuorisolla on moninkertaiset mahdollisuudet menestyä muillakin aloilla. Uusia idoleita ovat näyttelijät, mallit, rokkitähdet ja menestyvät liikemiehet, mutta urheilijakin on edelleen sankari.
"Heti Jevgeni Plushenkon jälkeen ei ole näköpiirissä uutta supertähteä, mutta nuorempia lupauksia on paljon", Ulla Papp kertoo.