Panssarit vyöryivät Moskovan kaduille 19. elokuuta 1991. Neuvostoliiton varapresidentin Gennadi Janajevin johtama vanhoillisten kommunistien komitea oli julistanut maahan poikkeustilan.
Uudistuksia ajanut presidentti Mihail Gorbatshov oli Janajevin mukaan hyvin väsynyt ja joutuisi jatkamaan lomaansa Krimillä toipuakseen.
Janajevin juntan päävastustajaksi nousi tärkeimmän neuvostotasavallan Venäjän johtaja Boris Jeltsin. Kun hän kutsui kansalaisia tuekseen, nuori Gennadi Veretilnyi oli valmiina.
- En ollut Jeltsinin tukija, en liberaali enkä kommunisti. Mutta nämä uudet sanat - vapaus ja demokratia - ihmiset uskoivat niihin. Ja minä uskoin totta kain myös, nyt 57-vuotias Veretilnyi muistelee.
Vallankaappaajat olivat arvioineet pahasti väärin sen, miten useiden vuosien ajan yhä vapaammissa oloissa eläneet neuvostokansalaiset reagoisivat yritykseen kääntää kelloa taaksepäin. Asevoimia ei saatu kokonaisuudessaan juntan tueksi ja Jeltsin saattoi puhua kansalaisille panssarivaunun päältä Venäjän hallituksen "Valkoisen talon" edustalla.
- Yli 200 000 moskovalaista oli tullut tukemaa Jeltsiniä, Veretilnyi kertoo.
Ohi kolmessa päivässä
Kansalaiset ottivat aseekseen kättä pidempää sieltä mistä saivat: rikkinäisiä aitoja tai putkia. Yhteenottoa ja suurta verenvuodatusta pelättiin.
- Tunnelma oli hyvin jännittynyt erityisesti elokuun 20. ja 21. päivän välisenä yönä. Ihmiset olivat valmiina (armeijan) hyökkäykseen, muistelee pikän linjan ihmisoikeusaktivisti Lev Ponomarjov, joka oli kaappausyrityksen aikaan kansanedustaja.
Muutama mielenosoittaja saikin yöllä surmansa, mutta odotettua suurhyökkäystä ei tullut. Pian kävi selväksi, että vanhoilliset olivat epäonnistuneet. Ennen kuin kaappausyrityksen kolmas päivä oli päättynyt, Gorbatshov oli palautettu Neuvostoliiton presidentiksi.
Ohjat olivat kuitenkin siirtyneet käytännössä jo Jeltsinille ja aiemmin alkanut Neuvostoliiton hajoamisprosessi sai lisävauhtia. Baltian maiden itsenäistyminen varmistui, Gorbatshov erosi 25. joulukuuta ja Neuvostoliitto lakkasi olemasta.
Talouskurimus yllätti
Kaappausyritystä vastustaneiden joukossa ilo oli katossa, mutta elämä uudenlaisessa järjestelmässä osoittautui pian vaikeaksi. Talouden vapauttaminen johti talouskriisiin ja rosvokapitalismiin, mikä köyhdytti kansaa ja rikastutti valtion omaisuudesta osille päässeitä suurliikemiehiä, oligarkkeja.
Riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen tuoreessa kyselyssä vain 16 prosenttia vastaajista sanoi, että he asettuisivat nyt varmuudella vastustamaan yritystä palauttaa neuvostojärjestelmä Venäjälle. Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa tätä nykyä asuva Gennadi Veretilnyi on myös pettynyt.
- Emme aavistaneet, että vapauden ja demokratian sijaan päätyisimme tähän villiin kapitalismiin, hän sanoo.
- Valta siirtyi yhdeltä rosvojoukolta toiselle.