Venäläinen ihmisoikeusjärjestö Memorial on julkistanut miljoonittain neuvostodiktatuurin uhrien nimiä internetissä. Järjestö laittoi tiistaina nettiin nimiluettelon, joka käsittää sen oman ilmoituksen mukaan tiedot yli 1,5 miljoonasta Neuvostoliitossa poliittisen vainon uhriksi joutuneesta ihmisestä.
Lista saattaa sisältää myös uutta tietoja Stalinin vainoissa 1930-luvulla menehtyneistä ja teloitetuista suomalaisista.
Memorialin julkaiseman listan tiedot on koottu yhteen entisten neuvostotasavaltojen alueilta kerätystä uhrikirjanpidosta. Sen tarkoituksena on Memorial-järjestön mukaan auttaa omaisia uhrien kohtalon selvittämisessä sekä tarjota aineistoa historioitsijoille ja neuvostodiktatuurin tutkijoille.
Järjestö pyrkii luettelon avulla myös vauhdittamaan maan lähihistorian synkkien lukujen käsittelyä.
"Viime vuosien suurista muutoksista huolimatta valtioterrorin uhrien muistamiseen liittyvää ongelmaa ei ole ratkaistu entisen Neuvostoliiton osavaltioissa", järjestö muistutti Moskovassa.
Memorialin mukaan listan on myös tarkoitus toimia varoittavana esimerkkinä.
Suomalaisille Memorialin internet-lista tarjoaa uuden mahdollisuuden etsiä vielä puuttuvaa tietoa Neuvostoliiton terrorikoneistoon mahdollisesti kadonneista sukulaisistaan.
Tuhansien muiden suomalaiskohtaloiden ohella lista kertoo pääpiirteissään muun muassa äänekoskelaisen teknikko Ilmari Kankaisen ratkaisevista vaiheista itäisessä naapurimaassa.
Vuonna 1907 syntynyt Kankainen loikkasi rajan yli 1930-luvun alussa ja katosi tietymättömiin saman vuosikymmenen lopulla. Hänen mukanaan naapurimaahan lähtivät sukulaisten tietojen mukaan myös Hirvi, Mäkinen ja Huovelin-nimiset suomalaiset samalta seudulta. Näiden kohtaloista ei ole tietoa. Kankaisen Memorialin kokoama lista sen sijaan tuntee muutamien kylmien päivämäärien muodossa. Se kertoo, että Ilmari "Nikolajevits"Kankainen tuomittiin Neuvostoliitossa vuonna 1938 vakoilusta lakipykälän 58-6 perustella. Suomalaisen pidätys, oikeudenkäynti ja tuomion täytäntöönpano tapahtuivat kevättalvella.
Viimeiset vaiheensa äänekoskelainen eli lähellä entisen kotimaansa rajaa. 31-vuotias Kankainen teloitettiin niskalaukauksella Petroskoissa 21. huhtikuuta 1938.
Neuvostoliiton virallisen selityksen mukaan vastaavien teloitusten uhrit lähetettiin usein "kymmeneksi vuodeksi kaukaiselle leirille ilman kirjeenvaihto-oikeutta".
Suomalaissiirtolaisten ja -loikkarien kohtaloita Neuvostoliitossa ovat Suomessa aiemmin selvittäneet muun muassa Eila Argutina "Olimme joukko vieras vaan" -teoksessaan, tutkiva toimittaja Jukka Rislakki sekä Petroskoissa toimiva Carelia-lehti.
Eila Argutina on koonnut omalle nimilistalleen tiedot noin 8 500 Neuvostoliitossa kuolleesta suomalaisesta. Hänen mukaansa suomalaisuhrien kokonaismäärän on joissakin yhteyksissä väitetty kohonneen jopa 11 400:aan. Lukujen erotus jättää hänen mukaansa siten yhä tilaa pienille yllätyksille.
"Olemassa on mahdollisuus, että listalta löytyy uutta tietoa. Mutta ei paljon", Argutina arvioi.
Suomesta lähti Neuvostoliittoon 1930-luvulla arviolta yli 15 000 ihmistä. Pahimmillaan muuttoliike oli vuonna 1932. Toisin kuin kansalaissodan loppuvaiheessa, 1930-luvun muuttoliike johtui enemmän taloudellisista kuin ideologisista syistä.
Neuvostodiktaattori Josif Stalinin valtakaudelle 1924-1953 osuneiden poliittisten vainojen yhteydessä Neuvostoliitto lähetti pakkotyöleireille ja tapatti miljoonia ihmisiä. Suomalaisiin kohdistunut vaino oli kovimmillaan vuosina 1937-1938.
Maan romahtamisen jälkeen Venäjä on rehabilitoinut yli 750 000 neuvostoterrorin uhria.