Neuvostoliitossa prinssit ja prinsessat muuttuivat lääkäreiksi, miliiseiksi ja lentäjiksi.
Leikkikalukomitean johdolla lapsille syntyi kaikkea hyödyllistä kolhooseista lähtien, vaikka maassa toki valmistettiin koko ajan myös perinteisempiä pehmoleluja.
Lelut kertasivat eri tavoin kommunistisen puolueen ideologiaa. Niiden kautta haluttiin luoda valmiuksia uuden elämän puolustajille ja rakentajille.
Pohjois-Pohjanmaan museon infotilassa avautuu keskiviikkona 16.5. pienoisnäyttely Sankarilliset lelut. Näyttelyesineet ovat peräisin Tampereen Lenin-museosta, jonka taustayhteisö on Suomi-Venäjä-seura.
"Näyttelyn kokoamisesta meillä vastannut Mia Heinimaa on alan paras asiantuntija Suomessa. Hän on muun muassa toimittanut ensimmäinen neuvostoleikkikalujen historiateoksen Sankarilliset lelut (Atena, 2005). Heinimaa valitsi Ouluun pienen mutta kattavan otoksen kokoelmistamme", kertoo Lenin-museon johtaja Aimo Minkkinen.
Pojille tehtiin puna-armeijaan liittyneitä leluja, tankkeja ja pyssyjä. Tytöille tarjottiin neuvoskansojen kansallispukuisia nukkeja, joista tuli keräilykohteita. Myynnissä oli myös kollektiivisuuteen ja ystävyyteen innostavia leluja, joilla saattoi leikkiä yksin tai porukalla päiväkodissa.
Avaruusaiheet tulivat suosioon, kun avaruuden valloitus alkoi Sputnikin ja Juri Gagarinin myötä. "Neuvostoliitossa ei kuitenkaan taisteltu vieraiden galaksien hyökkääjiä vastaan, kuten nykyään sekä idässä että lännessä", museonjohtaja sanoo.
Onnistuiko kasvatus?
Aimo Minkkisellä itsellään on pitkä kokemus neuvostoyhteiskunnasta, sillä vannoutuneena taistolaisena hän opiskeli Moskovassa 1970-1979. Minkkinen teki väitöskirjansa Leninin rauhanomaisen rinnakkaiselon ajatuksista, joten hän voi kehua olevansa nykyään koulutusta vastaavassa työssä.
"Minun ei ole tarvinnut ruveta takkia kauheasti kääntämään. Kun näkee miten kapitalismi jyrää, niin huomaa, että taistolaisuudessa on ollut seassa sellaisia ajatuksia, joilla olisi käyttöä tänäkin päivänä. Tarkoitan esimerkiksi huonompiosaisten ihmisten puolustamista."
Omille lapsilleen, sukulaisilleen ja sukulaisten lapsille Minkkinen on hankkinut paljon venäläisiä ja neuvostoliittolaisia leluja. "Ne ovat erilaisia ja viehättivät nykyajankin lapsia. Sen näemme Lenin-museossa päivittäin."
Lapset kuuluivat Neuvostoliitossa etuoikeutettujen luokkaan. Päiväkotiasiat varsinkin pyrittiin järjestämään parhaalla mahdollisella tavalla. Pedagogiikkaan kiinnitettiin paljon huomiota. Lasten erikoisliikkeitä oli Moskovassa ja suurimmissa kaupungeissa.
Pienestä pitäen lapset pyrittiin myös kasvattamaan yhteisöllisyyteen, kollektiivisuuteen sekä isänmaan arvostamiseen ja puolustamiseen.
"Mutta eipä se tunnu kovin hyvin onnistuneen, kun katsoo tämän päivän Venäjää. Putin-nuoriso on tietysti eri asia, mutta onko se myönteistä?" Minkkinen heittää.
Viron viimeaikaisen patsaskiistan kuluessa myös Tampereen Lenin-museota on kiihkeimmissä nettikommenteissa vaadittu suljettavaksi. Aimo Minkkinen ei puheiden takia yöuniaan menetä.
"Tampereella museomme koetaan jo osaksi historiaa, joka on ollut ja mennyt. Venäjän vallankumoukselliset vaikuttivat tässä samassa työväentalossa 1905 ja 1906. He puhuivat Suomen vapauden puolesta tsaarin valtaa vastaan. Lenin lupasi toimia Suomen itsemääräämisoikeuden puolesta."
Vakituisesti joka päivä toimivia Lenin-museoita ei maailmassa ole muita. Vastaavia pyhättöjä Venäjältä vielä löytyy muutama, mutta ne ovat enemmän tai vähemmän henkitoreissaan.
Sankarilliset lelut - leluja Lenin-museon kokoelmista Pohjois-Pohjanmaan museon infotilassa Oulussa 16.5.-26.8.