Panokset viikon päästä pidettävässä Viron presidentin valitsemisessa kovenevat. Virolainen Euroopan ihmisoikeustuomiostuimen tuomari Rait Maruste toi perjantaina julkisuuteen väitteen, että istuva presidentti Arnold Rüütel on tehnyt väärän valan vannoessaan, ettei ole osallistunut ihmisoikeuksien vastaisiin sortotoimiin neuvostovallan ajalla.
Virossa on korkeiden virkamiesten ja poliitikkojen ennen virkaansa astumista vannottava tätä tarkoittava ns. syyttömyysvala.
Presidentti Rüütel kielsi eilen jyrkästi tehneensä mitään väärää ja syytti Marustetta liittymisestä häntä vastaan käytävään ajojahtiin, jota 78-vuotias presidentti kutsuu "psykoterroriksi".
Skandaali perustuu Viron arkistoista löytyneeseen salaiseen asiakirjaan, jossa tuolloinen Neuvosto-Viron ministerineuvoston varapuhemies Rüütel komentaa salaisen poliisin KGB:n käymään Desintegraator-nimisen firman ja sen perustajan Johannes Hintin kimppuun vuonna 1981.
Hint oli etevä tiedemies ja firma oli täysin laillisesti perustettu kaupallistamaan hänen keksintöjään biologian ja kemian aloilla.
Hint pidätettiin heti Rüütelin antaman käskyn jälkeen, vuonna 1983 hänelle annettiin 15-vuoden vankeustuomio ja vuonna 1985 Hint kuoli Tallinnan pahamaineisessa Patarein vankilassa.
Syytteiden perustana oli epäily, että Hint olisi luovuttanut tietojansa ulkomaille.
Tekaistuja
todisteita
Rüütelin kannalta asian tekee arkaluontoiseksi se, että Neuvostoliiton korkein oikeus rehabilitoi Hintin jo vuonna 1989. Sukulaisille annettiin takaisin häneltä takavarikoitu omaisuus ja Hintille palautettiin kuolemanjälkeisesti hänen tuomiossa mitätöidyt akateemiset arvonsa ja kunniamerkkinsä. Koko Hintin oikeusprosessi ja siihen liittyvät todisteet todettiin tekaistuiksi. Maruste pitää sitä rikoksena Hintin ihmisoikeuksia vastaan.
Rait Maruste oli ennen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen lähtemistään Viron korkeimman oikeuden puheenjohtaja ja siten yksi kaikkein arvostetuimmista lakimiehistä. Hän haluaa nostaa esiin keskustelua siitä, mitkä olivat toisaalta huippupoliitikkojen ja toisaalta KGB:n, GRU:n ja muiden elinten vastuusuhteet.
Maruste ottaa Postimees-lehdelle kirjoittamassaan artikkelissa Rüütelille vertailukohdaksi Egon Krentzin, jolla oli DDR:n hierarkiassa samanlainen asema kuin Rüütelillä Neuvosto-Virossa.
"Yhdistymisen jälkeisen Saksan oikeuslaitos tuomitsi Egon Krentzin syylliseksi ja rankaisi häntä kuuden vuoden vankeustuomiolla, sillä hän oli välillisesti vastuussa rajan yli yrittäneiden pakolaisten tappamisessa. Krentz oli keskuskomitean ja politbyroon jäsen, jossa ominaisuudessa hän antoi määräyksen ampua pakoa yrittäneet. Saksan oikeuslaitoksen selkeä kanta oli, että omasta asemastaan johtuen Krentz tiesi, mitä seurauksia hänen määräyksillään on. Siten hänen tuomitsemisensa oli lainmukainen ja oikeutettu", kirjoittaa Maruste.
Raivokkaita
reaktioita
Rüütelille toista virkakautta ajaneet puolueet Kansanliitto (Rahvaliit) ja Keskustapuolue reagoivat raivokkaasti Marusten syytöksiin. Kansanliiton puheenjohtaja, ympäristöministeri Villu Reiljan aikoo vaatia selitystä Euroopan ihmisoikeustuomiostuimelta:
"Kansanliitto haluaa tietää onko se yksipuolinen, tendenssimäinen ja spekulatiivinen kirjoitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen virallinen kanta vai onko kyseessä Marusten soolo?", puhisee Reiljan.
Keskustapuolueen parlamenttiryhmän puheenjohtaja Ain Seppik - juristi itsekin - julisti Marusten kannanoton "häpeälliseksi":