Metsänhoitoyhdistysten työsarka ei ole kevenemässä, vaikka ammattimaisesti hoidettavien maa- ja metsätilojen määrä vähenee edelleen nopeasti.
Maanomistajarakenteen muuttuminen päinvastoin korostaa metsäneuvonnan tarvetta. Yhä useampi metsänomistaja asuu kaupungeissa ja kaukana tilastaan. Siksi neuvonnalla onkin entistä tärkeämpi rooli metsien hoidossa.
Metsänhoitoyhdistysten valtuustoihin valitaan parhaillaan edustajia seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Kuusamolainen Yrjö Käkelä arvioi, että metsänhoitoyhdistykset ovat entistä tärkeämpiä juuri tiloistaan irtaantuvien maanomistajien ja metsätaloutta jatkuvasti ravistelevien uudistusten vuoksi.
Hintaa nostettava
verotuksen vuoksi
Pinta-alaltaan 120 hehtaarin tilan omistava Yrjö Käkelä ei ole kiinnostunut yhdistysten hallinnosta niin paljon, että olisi ennen lakiuudistusta osallistunut metsänhoitoyhdistyksen kokouksiin.
Vuosittain 2-3 kertaa yhdistyksen kanssa asioiva Käkelä seuraa päätöksiä tiiviisti lehdistä, joista hänen mukaansa saa hyvin tietoa.
Metsänhoitoyhdistysten kokoukset olivat aiemmin avoimia. Vuoden 2000 alusta ensimmäisen kerran valittujen valtuustojen kokoukset ovat suljettuja. Yrjö Käkelän mielestä se ei ole kuitenkaan tehnyt yhdistyksistä suljettuja.
"Metsänomistajille on tärkeää, että heillä on yksi paikka, josta saa tietoa ja neuvoja", Yrjö Käkelä sanoo.
Pitkän linjan koneyrittäjällä on myös niin paljon kiireitä, että ilman metsänhoitoyhdistysten palveluita paperisota kotona paisuisi liian suureksi.
Vuoden 2006 alusta myyntiverotukseen kokonaan siirtyvä puukauppa tuo metsänhoitoyhdistyksillekin lisää haasteita.
Yrjö Käkelän tilan metsissäkin on hakattavaa vielä reilusti, siksi siirtymäkaudeksi valittiin vielä pinta-alaverotus. Hän arvioi, että vanhan veromuodon poistuminen näkyy puukaupassa. Veroja on maksettu aiemminkin, mutta Käkelän laskelmien mukaan uudistus kiristää verotusta. Se pitäisi pystyä siirtämään raaka-aineen hintaan.
"Puun hinnan pitäisi nousta, jos kauppa aiotaan pitää entisellä tasolla", Käkelä toteaa.
Puukaupan notkahdusta on lisäämässä se, että uudistuksen alla hakkuita on kiihdytetty monella tilalla. Käkelän maillakin ensi vuoden aikana vanhoja kuusikoita kaadetaan ennen veromuutosta.
"Monella tilalla hakkuihin saattaa tulla jopa kymmenien vuosien tauko", Yrjö Käkelä naurahtaa.
Metsien suojelu
punainen vaate
Kuusamossa metsänomistajia kuumentaa edelleen jo muutama vuosi sitten rauhoittunut valtakunnan suurin yksityismetsien suojelukiista.
Kuusamon yhteismetsän alueiden laaja suojelu ei heijastunut suoraan metsänhoitoyhdistyksen toimintaan, mutta metsänomistajia suojelukahakka korpeaa edelleen.
"Suojelijoiden pitäisi ymmärtää, että puunkierto on täällä 150 vuotta. Kun tehdään aukko, se ei hetkessä voi kasvaa kiinni", Käkelä muistuttaa.
Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalia varten kaikille metsänomistajille on postitettu äänestyslippu ja palautuskuori kotiin.
"Kun äänestäminen on näin helppoa, oikeutta pitää ehdottomasti käyttää", kuusamolainen Yrjö Käkelä painottaa.