Sana ”nootti” nostattaa kylmiä väreitä varttuneempien suomalaisten selkäpiissä. He muistavat noottikriisin lokakuulta 1961, jolloin Neuvostoliitto esitti Suomelle konsultaatioita yya-sopimukseen vedoten.
Oikeasti nootti on valtion rutiininomainen kysymys tai tiedonanto toiselle valtiolle. Tuhannen laseretäisyysmittarin vientiluvan nostamista Venäjän ulkoministeriön tikun nokkaan voisi pitää rutiinina, ellei se liittyisi Ukrainan kriisiin.
Venäjän ulkoministeriö väittää, että oululaisen Noptel Oy:n valmistamia laseretäisyysmittareita voidaan käyttää Ukrainan armeijan käyttämissä aseissa. Ulkoministeriö syyttää Suomea asevientiä koskevien kansainvälisten sitoumusten rikkomisesta ja epäilee Suomea sodan osapuoleksi.
Presidentti Sauli Niinistö sanoi viime viikolla, että valtiojohto on sulkenut pois mahdollisuuden lähettää Ukrainaan aseita. Noptelin tapauksessa ei ole kuitenkaan kysymys valtion aseviennistä, vaan yksityisen yrityksen kaupallisesta sopimuksesta. Noptel teki mittarikaupat Ukrainan kanssa myös viime syksynä. Miksei Venäjä reagoinut tuolloin?
Venäjän ulkoministeriön mielestä vientilupaa voi pitää suorana tukena sodan osapuolelle eli Ukrainalle. Tämä on erittäin kova ja kohtuuton syytös semminkin kun sen esittää Venäjä, joka aseistaa Itä-Ukrainan kapinallisia ja on lähettänyt alueelle runsaasti joukkojaan ja asekalustoa.
Nootti ei anna aihetta painaa paniikkinappulaa Suomessa. Nootti jatkaa sitä neulanpistopolitiikkaa, jota Venäjä on noudattanut Suomeen päin jo pidempään. Se on ilmennyt milloin julmisteluna Suomen lastensuojelusta, milloin ilmatilan loukkauksina ja milloin suomalaislausuntojen vääristelynä. Venäjän politiikkaa tukevaa informaatiovaikuttamista, suomeksi sanottuna propagandasotaa, käydään trollivoimin säännöllisesti verkon keskustelupalstoilla.
Tuorein lasten oikeuksien suojelua koskenut kierros päättyi viime viikolla, kun oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vastasi tyylikkäästi Venäjän federaation pääsyyttäjän Juri Tshaikan kirjeeseen.
Neulanpistotyyli viestii Venäjän halusta testata Suomea. Vaikka Suomi on pitänyt keskustelukanavat auki Venäjään, se on tukevasti mukana talouspakoterintamassa ja valtiojohto tasavallan presidentti Sauli Niinistön johdolla on arvostellut Venäjän toimia.
Tämä kaikki on voinut tulla Venäjälle pienoisena yllätyksenä. Samalla suomalainen Nato-keskustelu on Ukrainan kriisistä huolimatta, tai juuri sen takia, virinnyt uudelleen.
Vaikka nopeata liittymistä Natoon ei pidetäkään Suomessa mahdollisena nykytilanteessa, jäsenyysovi on nyt enemmän raollaan kuin ennen Ukrainan sotaa. Tehtäväksi esitetty Nato-selvitys on saanut melkoisesti tukea.
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan Suomella ei ole syytä vastata Venäjälle. Linja on oikea: Venäjä vääntää kärpäsestä härkästä. Se pyrkii kaikin keinoin peittämään omaa sekaantumistaan Ukrainan asioihin. Tällä kertaa keppihevoseksi otettiin oululaisfirman tuote.
Pääkirjoitus