Vaikka palkansaajan käteen jäävällä keskimääräisellä kuukausipalkalla saa Helsingissä vain vajaat 0,7 neliötä vanhasta kerrostaloasunnosta, asuntorahoituspäällikkö Timo Vanhanen Osuuspankkiryhmästä sanoo oman asunnon olevan edelleen myös tavallisten helsinkiläisten saavutettavissa.
Koko maassa nettopalkalla saa keskimäärin runsaat 1,1 neliötä, mutta alueelliset erot ovat suuria.
Ekonomisti Timo Lindholm muistutti ryhmän asuntoaamussa torstaina, että asuntojen hinnat ovat 1980-luvun huipputasoa alempana. Vuonna 1988 pääkaupunkiseudulta sai kuukausipalkalla vain 0,4 neliötä ja muualla Suomessa hieman päälle 0,7 neliötä.
Myös korkotason lasketaan säilyvän maltillisena yhteisellä euroalueella, vaikka nousua on odotettavissa. Kun vuokratkin ovat kallistuneet, Vanhanen pitää omaa asuntoa varteenotettava vaihtoehtona.
Saman ovat havainneet myös kuluttajat: viime vuonna asuntoluottojen määrä lisääntyi yli 10 prosenttia. Lindholm huomautti erilaisten laskelmien olevan varsin herkkiä asuntojen hintojen nousulle.
Vanhasen mukaan juuri tästä syystä olisi huolehdittava, että uusia asuntoja tulee ajoissa riittävästi markkinoille. Normaalisti rakennusyhtiöt lähtevät liikkeelle vasta, kun hinnat ovat lähteneet nousuun. Ennen kuin asunnot saadaan valmiiksi, hinnat ehtivät karata pilviin.
Muuttovirta tuo alueelliset erot
Riittävän uustuotannon varmistaminen on Vanhasen mukaan erityisen tärkeää pääkaupunkiseudulla, jonne muuttovirta tuo koko ajan uutta väkeä.
Edes muuttovirran loppuminen ei Lindholmin mukaan tilannetta muuttaisi, sillä pääkaupunkiseudun kasvukeskuksiin jo muuttaneet tarvitsevat isompia asuntoja.
"Harvan ensiasunto on sellainen, että siinä pysytään koko elämä", Lindholm muistutti. Muuttovirran vuoksi alueelliset hintaerot säilyvät vastakin.
"Sama on muualla Euroopassa. Pääkaupungit lähialueineen vetävät väkeä kaikkialla. On vaikea keksiä, miten tätä saataisiin muutettua", Lindholm huomautti.
Sama näkyy myös hänen esittämissä vertailulaskelmissa. Tampereella nettokuukausipalkka riittää 1,2 neliön ostoon ja Oulussa sillä saa aavistuksen suuremman siivun vanhasta kerrostalosta.
"Turussa suhdeluku on 1,40 ja Rovaniemellä ja Porissa yli 1,8", hän jatkoi.
Lamavuodet opettivat
Vanhasen mukaan asuntolainaa hankkivilla on melko hyvä näkemys asuntolainan hoidosta, joskin erityisesti nuorilla voi olla epärealistisia odotuksia. Hänen mukaansa juuri tästä syystä maksukykylaskelmat ovat tarpeen.
Vaikka korkotaso on nyt alhaalla, 2 prosenttiyksikön lisäys 100 000 euron lainaan nostaisi 680 euron kuukausierää noin 100 eurolla. Jos taas saman haluaisi tehdä pidentämällä laina-aikaa, 20 vuoden laina-aika nousisi lähes 10 vuodella. Jos sama korotus tulisi vasta kuudentena vuonna, pidennys jäisi viiteen vuoteen.
Vanhasen mukaan uusissa lainoissa suositaan jo 20 ja jopa 25 vuoden laina-aikoja, vaikka koko lainakannasta niiden osuus on pieni.
Pitkien lainoja miettivä joutuu pohtimaan, miten paljon hän haluaa maksaa lainastaan korkoa.
Marginaalit pudonneet
Uudet asuntolainat sidotaan entistä useammin jatkuvasti noteerattaviin euribor-korkoihin. Viitekoron päälle tulevat marginaalit ovat olleet laskussa eikä pankinjohtaja Erkki Böös näe merkkejä, että ne olisivat kääntymässä laskuun.
Vanhasen mukaan keskimäärin marginaali on nyt noin 1,25 prosenttiyksikköä, mutta pääkaupunkiseudulla se on painut 0,8–1:een.