Oulussa on ryhdytty testaamaan uudenlaista terveysteknologiaa. Noin 50 hengen pilottiryhmä kokeilee huhtikuun loppuun saakka niin sanottua omahoitopalvelualustaa, jossa on tarjolla muun muassa asiantuntijoiden kokoamia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä artikkeleita, tietopankkeja, keskusteluryhmiä ja yhteystietoja.
"Terveystietoutta ei enää tarvitse etsiä esimerkiksi googlesta, vaan kaikki tieto on nyt koottu yhteen ja samaan osoitteeseen", palvelualustan toteuttaneen Oulun omahoito -hankekokonaisuuden projektipäällikkö Anne Niska selittää.
Tietoja sähköiseen terveyskorttiin
Palvelualustan keskeinen piirre on, että sinne voi kirjata omia terveystietoja sähköiseen terveyskorttiin. Tiedoista voi pyytää palautetta terveydenhuollon ammattilaisilta.
Koeryhmään on valittu etenkin astmaa sairastavia henkilöitä ja he voivat tallentaa alustaan pef-mittarin avulla keräämiään uloshengitystietoja. Niitä voi sivuston kautta esitellä verkkohoitajalle tai verkkolääkärille.
Testaajina toimii joukko 15-75-vuotiaita oululaisia eri puolilta kaupunkia. Palvelualustaa kokeilee myös neljä terveydenhuollon ammattilaista. Testaajat pääsevät alustalle tietokoneen avulla. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa sitä pystytään käyttämään myös mobiilisti kännyköiden ja digitv:n kautta.
Terveydenhuollon ammattilaisista testiryhmässä mukana ovat suuhygienisti Erja Lahtinen, lääkäri Leila Mikkilä, terveydenhoitaja Ulla-Maija Kipinä ja sairaanhoitaja Kirsi Kivelä. He ovat pääosin tyytyväisiä palveluun.
"Tämä on hyvin asiakaslähtöinen, mikä on hyvä juttu", Kipinä kommentoi.
Naisten mukaan toivomisen varaa löytyy vielä etenkin tekniikasta. Se nikottelee välillä.
"Sisällön kehittäminen on sekin tärkeää", Mikkilä selittää.
Käytetään verkkopankkitunnisteilla
Tietoturvallisuussyistä palvelualustan henkilökohtaisiin osioihin, kuten terveyskorttiin kirjaudutaan verkkopankkitunnisteiden avulla. Käyttäjä valitsee aloitussivulta oman pankkinsa logon ja näppäilee kyseisen pankin verkkopankkitunnisteensa.
"Pankkitunnisteet ovat toistaiseksi luotettavin Suomessa käytössä oleva tunnistautumisjärjestelmä", Anne Niska perustelee.
Hän kertoo, että kokeilijat antavat alustasta palautetta useaan otteeseen. Sen perustella alustaa ja sen sisältöä kehitetään yhä toimivammaksi ja helppokäyttöisemmäksi.
Tavoitteena on ottaa se laajempaan väestötasoiseen koekäyttöön alkusyksystä. Tuolloin kaakkurilaiset pääsevät testaamaan sitä.
Kaakkurilaisten valinta kohderyhmäksi johtuu siitä, että alueelle valmistuu vuoden vaihteen tienoilla teknologiaterveyskeskus. Alustan kehittäminen liittyy siihen olennaisesti.
Esimerkiksi terveyskeskuksen henkilökunta tulee käyttämään alustaa keskeisenä työvälineenään. Tämän vuoksi heille järjestetään kuluvan vuoden aikana terveysteknologian hyväksikäyttöön liittyvää koulutusta.
Kaakkurilaisilta parin vuoden aikana saatujen kokemusten perusteella palvelualustaa kehitetään edelleen. Jos työ etenee odotetulla tavalla, voidaan sen käyttäjäkuntaa laajentaa kaikkiin oululaisiin. Toiveissa on saada oululaiskeksinnön piiriin koko Suomi.
"Tämä on kansallisesti ainutlaatuinen hanke. Kyse on isosta kulttuurimuutoksesta: vastuuta omasta terveydenhoidosta siirretään yhä vankemmin kansalaisille. Tämä on täysin uudenlainen palvelumuoto", Anne Niska linjaa.
Oulun hankekokonaisuus on osa valtakunnallista omahoidon hankekokonaisuutta. Siinä ovat mukana myös Espoo, Turku sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri.