Vähemmistövaltuutetun toimistoon otettiin viime vuonna yhteyttä entistä useammin nettirasismin vuoksi. Yhteydenottajat olivat usein suomalaisia, jotka kokivat maahanmuuttajia leimaavan puheen loukkaavan oikeustajuaan.
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää katsookin, että asenteissa on havaittavissa myös myönteistä kehitystä. Moni on huolestunut yleistävän puheen seurauksista.
Vähemmistövaltuutetun toimisto sai viime vuonna kaikkiaan noin 1 500 yhteydenottoa.
Entistä suurempi osa tapauksista koski etnistä syrjintää. Eniten yhteyksiä ottivat romanit, venäläiset, somalialaiset sekä saamelaiset.
Noin viidesosa tapauksista sisälsi etnisen alkuperän lisäksi myös muita syrjintäperusteita kuten ikä tai sukupuoli.
Suurpään mukaan on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota vähemmistöihin kuuluvien naisten ja lasten asemaan. Vähemmistöjen lapsilla syrjintä saattaa näkyä esimerkiksi koulunkäynnin häiriöinä. Naiset voivat jäädä eristyksiin ja palveluiden ulottumattomiin.