Net­ti­pe­tok­set yleis­ty­vät – Kiire, huo­li­mat­to­muus ja halpa hinta saavat lan­kea­maan hui­ja­rin ansaan

Tietoja kalastellaan usein sähköpostilla tai tekstiviestillä. Poliisihallitus kehottaa tutkimaan tilitietoja entistä ahkerammin nettipetosten paljastamiseksi.

Kuva: Hannu Kivimäki

Internetissä tapahtuvat petostyyppiset rikokset kuten maksuvälinepetokset ovat kasvussa, kertoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Aho tiedotteessa. 

Poliisi kirjasi näistä 12 113 rikosilmoitusta vuonna 2017 ja seuraavana vuonna lähes saman verran. Vuonna 2019 luvut ovat kääntyneet nousuun.

Kuluvana vuonna poliisi on kirjannut 3 468 nettipetoksiin luokiteltua rikosilmoitusta.

– Määrä on kasvanut lähes 250:llä edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten kirjaukset koskevat petoksia ja lieviä petoksia, Aho kertoo.

Vuonna 2018 poliisi kirjasi kaikkia petosrikoksia koskevia ilmoituksia yhteensä lähes 31 000. 

Kyse on Ahon mukaan usein sähköpostilla tai tekstiviestillä toteutetuista huijauksista eli tietojenkalastelusta.

–Henkilö on saanut itselleen kiinnostavan viestin. Hän on klikannut liitetiedostoa ja antanut maksukortti- sekä verkkopankkitiedot. Houkuttimina ovat esimerkiksi edulliset tarjoukset ja kilpailut, Aho kuvaa.

Kulut tuntuvat vähäisiltä, kun päätöstä tehdään ja mahdollisia riskejä mietitään.

Myöhemmin, ehkä pitkänkin ajan kuluttua, sitten huomataan, että maksukorttia on veloitettu kuukausittain. Huijattu kokonaissumma onkin noussun huomaamatta suureksi, koska tilitiedot ovat jääneet tarkastamatta, Poliisihallituksen tiedotteessa kuvataan.

Rikolliset saavat maksukorttitietoja myös tietomurtojen yhteydessä sekä käyttämällä maksukorttien kopiointilaitetta eli skimmaamalla.

Poliisihallituksen tiedotteen mukaan kiire, huolimattomuus ja halpa hinta ovat suurimmat syyt, miksi maksukorttien omistajat lankeavat huijareiden ansaan.

– Monet näistä huijauksista paljastuisivat nopeammin ja vahingot jäisivät vähäisimmiksi, jos tilitietoja tutkittaisiin ahkerammin, Aho sanoo.

Internet luo Poliisihallituksen tiedotteen mukaan alati kasvavan mahdollisuuden rikollisille, koska siellä ei ole valtioiden välisiä raja-aitoja.

– Valheellisilla viesteillä tavoitetaan suuri määrä ihmisiä varsin helposti. Uhriksi joutuu useammin se, joka ei osaa varoa. Siksi asioista tulee puhua, mutta siten, että opitaan eikä vaan pelätä, Aho sanoo.

Myös ikäihmisiin kohdistuu edelleen valepoliisirikollisuutta, vaikka siitä on julkisuudessa puhuttu paljon, tiedotteessa kerrotaan.

Ilmoita asiavirheestä