Sähköinen yhteishaku nosti hakijamääriä roimasti kaikissa Suomen yliopistoissa. Kokonaishakijamäärä kasvoi viime keväästä noin 9 000 hakemuksella, missä on 16 prosentin kasvu kevään 2008 päävalintoihin verrattuna.
Ensimmäistä kertaa kaikkiin yliopistoihin haettiin nyt yhdellä nettilomakkeella.
Hakijoita oli yhteensä 63 900. Hakemusten määrä on kuitenkin tätä suurempi, sillä yksi hakija voi yrittää useampaan yliopistoon tai yhden yliopiston sisällä useampaan koulutusohjelmaan.
Koulutusaloittain tarkasteltuna hakijamäärä kasvoikin peräti 29 prosenttia vuoden takaisesta. Yhteensä yliopistojen yhteishaussa oli tarjolla noin 18 000 opiskelupaikkaa 20 koulutusalalla.
Oulussa kasvu maan pienimpiä
Oulun yliopistoon hakijoita oli 8 027, mikä on 8,4 prosenttia viimevuotista enemmän. Lapin yliopistoon hakijoita oli 2 920, nousua 12,7 prosenttia.
Hakijamäärän lisäys oli Oulussa maan pienimpiä. Oulun lisäksi alle kymmenen prosentin kasvuun jäivät vain Svenska handelshögskolan ja Teatterikorkeakoulu.
"Kyllähän tässä on peiliin katsomisen paikka", pohtii Oulun yliopiston opetus- ja opiskelijapalvelujen vs. johtaja Asko Karjalainen. "Markkinointia pitää kehittää."
Karjalainen arvelee Oulun hakijamäärän kasvun johtuvan pääasiassa muuttuneesta hakumenettelystä, sillä aloituspaikkoja oli Oulussa tarjolla lähes entinen määrä.
Paikkoja on 2 057, missä on lisäystä viime kevääseen vain 24 paikkaa.
Pääsykokeet vielä edessä
Nettihaku ei kuitenkaan vielä kerro, kuinka moni hakijoista ilmestyy pääsykokeisiin, jotka ovat edessä useimmilla koulutusaloilla.
"Tätähän ei voida mitenkään ennakoida, se on yllätysmomentti", Asko Karjalainen tuumaa.
Myös yliopistohaun projektipäällikkö Vesa Saarinen opetushallituksesta pitää haamuhakijoiden määrää hyvänä kysymyksenä.
"Suurimmassa osassa koulutusohjelmista on pääsykoe", hän muistuttaa.
On mahdollista, että hakijat ovat rastittaneet koulutusohjelmia enemmän kuin aikovat tosissaan hakea. "Ainahan poisjääntejä tapahtuu, mutta pääsykokeisiin saapumattomien määrä selviää vasta kokeessa", Saarinen huomauttaa.
Suuria nousuja ja lieviä laskuja
Vesa Saarinen arvelee, että myös taloudellinen tilanne selittää osaltaan hakijoiden määrän suurta nousua. Kun töitä ei ole, opiskelu on varteenotettava vaihtoehto.
Missään tapauksessa hakijamäärän kasvu ei johdu aloituspaikkojen määrän kasvusta. Koko maan tasolla aloituspaikkojen määrä on Saarisen mukaan pysynyt viime vuoden luvuissa.
Oulussa hakijamäärät nousivat eniten hammaslääketieteessä, 78 prosenttia. Terveystieteiden kasvu oli 48 ja humanististen koulutusalojen 38 prosenttia. Sekä lääketieteessä että kasvatustieteissä hakijoiden määrä laski viimevuotisesta viitisen prosenttia.
Lapin yliopistossa taiteiden tiedekuntaan jätettiin ennätysmäärä hakemuksia, 679, ja hakemusten määrä kasvoi 43 prosentilla. Oikeustieteiden tiedekuntaan jätettyjen hakemusten määrä kasvoi 37 prosenttia. Koko maan tilastoissa suurimmat hakijamäärien kasvut nähtiin kuvataidealalla, 127 prosenttia, ja taideteollisella alalla, 57 prosenttia.