Net­ti­lin­nut kou­kut­ta­vat seu­raa­maan

Satelliittilähettimin varustettujen kalasääskien, merikotkien ja mehiläishaukkojen seikkailuja maailmalla seurataan ahkerasti.

Kalasääski on ollut perinteisesti seuratuin satelliittipaikantimin varustettu lintu. Hakukoneilla yhteys aukeaa Luonnontieteellisen keskusmuseon nimellä.
Kalasääski on ollut perinteisesti seuratuin satelliittipaikantimin varustettu lintu. Hakukoneilla yhteys aukeaa Luonnontieteellisen keskusmuseon nimellä.
Kuva: Pekka Rajala

Satelliittilähettimin varustettujen kalasääskien, merikotkien ja mehiläishaukkojen seikkailuja maailmalla seurataan ahkerasti yleisölle suunnatuilla Luonnontieteellisen keskusmuseon sivustoilla.
”Yllättävintä on ollut, kuinka aktiivisesti ihmiset seuraavat lintujen matkaa,” tietotekniikasta vastaava Mikko Heikkinen sanoo.

Heikkisen mukaan petolinnuista kiinnostuneet ovat tavallisia ihmisiä laidasta laitaan. Joissakin kouluissa sääksien muuttoa havainnoidaan biologian tunneilla säännöllisesti, lintujen matkat ovat nousseet keskusteluaiheiksi ja jotkut ovat koukuttuneet tarkistamaan lintutilanteen päivittäin.

”Kaikki tieto, mikä satelliittilinnuista nettisivustojen kautta leviää, on välillisesti hyödyllistä,” yli-intendentti Jari Valkama keskusmuseosta kertoo. Palaute on ollut poikkeuksetta myönteistä ja ihmisten tietämys petolinnuista on kasvanut.

Tällä hetkellä seurannassa on yksi sääksi ja toistakymmentä mehiläishaukkaa ja merikotkaa.

Seuranta on kallista

Tieteelle radiolähettimin varustetut linnut tuottavat jatkuvasti korvaamatonta aineistoa.
Valkaman mukaan esimerkiksi mehiläishaukoista on rengaslöytöjen perusteella saatu vain karkeita vinkkejä lintujen talvehtimispaikoista Afrikassa. Uusin radioseuranta on paljastanut isoja eroja koiraiden, naaraiden ja poikasten muuttokäyttäytymisessä.

”Ilahduttavinta on ollut, että satelliittihaukat ovat selvinneet Välimeren metsästysvyöhykkeen yli Sisiliassa ja Maltalla,” Valkama huomauttaa. Ennakkoon odotettiin pahempaa, sillä laitonta muuttolintujen teloitusta ei alueilla ole vieläkään saatu kuriin.

Menetyksiltä ei silti ole vältytty. Äskettäin kävi ilmi, että kaksi satelliittihaukkaa on kuollut talvehtimisalueillaan.
Petolintujen satelliittiseuranta on kallista ja se perustuu ulkopuoliseen rahoitukseen. Pelkkä lähetin maksaa kolme tuhatta euroa ja paikannukset aiheuttavat lisäkustannuksia.

Jos rahoitus ei olisi esteenä, Valkama laajentaisi radioseurantaa pohjoisen pöllöihin.
Esimerkiksi hiiri-, sarvi- ja suopöllöjen matkoista ei tiedetä juuri mitään. Myös harvinaiset tunturipöllöt olisivat kiinnostavia kohteita.

”Nehän vaeltavat hirmuisen laajalla alueella,” Valkama viittaa muualla maailmassa tehtyjen tutkimusten tuloksiin.

Ilmoita asiavirheestä