Ei ole ihmisellä vaivaa, johon ei googlettamalla löytäisi internetin ihmemaailmasta avuntarjoajaa. Eri asia sitten on, osaavatko terveysalan nettineuvojat asiansa. Palvelun luotettavuuden puntarointi on tietoa kaipaavan potilaskandidaatin vaikein homma. Erityisen tarkkana on oltava, jos neuvoista ollaan rahaa vailla.
Sama sääntö toki pätee internetissä liikkumiseen yleensä; virussuodatin ja palomuuri ovat yhtä tärkeitä surffaajan korvien välissä kuin ne ovat hänen koneellaan.
Terveysasioita koskevat nettipalvelut ovat Suomessa kohtalaisen luotettavia. Suomen Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Timo Kaukonen kertoo, että liitto suorittaa internetin lääkäripalveluja koskevaa markkinoinnin valvontaa, eikä ongelmia ole havaittu.
"Kyllä ne lääkäreitä ovat, jotka netissä sellaisina neuvoja antavat. Maksullisten palvelujen osalta ei ole tullut esille huijareita, eikä liittoon päin ole kuulunut mitään ihmeellistä näistä palveluista", Kaukonen sanoo.
Terveyttä koskevien sivustojen ongelma on sama kuin koko internetin: joukossa on paljon roskaa.
"Lääkäripalstojen lisäksi sieltä löytyy erilaisia keskustelupalstoja, joilla maallikot neuvovat maallikkoja. Niihin pitää suhtautua suurella varauksella. Toisaalta on myös erilaisten potilasyhdistysten sivustoja, joilta voi löytää arvokasta tietoa", Kaukonen toteaa.
Jos terveydestään huolestunut henkilö saa netissä lääkäriksi olettamaltaan henkilöltä virallisen diagnoosin, ollaan syvillä vesillä. Kaukonen ei usko oikeiden lääkärien sellaista tekevän, eikä potilaan pidä moiseen diagnoosiin luottaa.
"Vakavaa sairautta pelkäävä ihminen saattaa kuvata oireet erilaisiksi kuin ne ovat, toivoessaan asioiden olevan parhain päin. Ihmistä tapaamatta lääkäri ei voi päätellä mitään."
"Eri asia sitten on, jos diagnoosi on jo tehty ja lääkärillä on pääsy potilastietoihin. Silloin hän voi potilasta näkemättä opastaa esimerkiksi lääkityksen muuttamisessa; tietenkin sairaudesta riippuen."
Pohjimmiltaan lääkärien nettineuvonta on Timo Kaukosen mielestä verrattavissa puhelinkonsultaatioon. Oireet kuultuaan lääkäri osaa opastaa, mistä vaivoihin kannattaisi hakea apua. Internetneuvot eivät voi milloinkaan korvata lääkärintutkimusta.
Terveydenhuollon ratkaisuihin ja palveluihin erikoistunut Coronaria-konserni on tytäryhtiönsä Coronaria Media Oy:n kautta Suomen suurin alan toimija netissä. Esimerkiksi Tohtori.fi, Verkkoklinikka.fi ja Poliklinikka.fi -sivustot ovat Oulussa ja Helsingissä toimivan Coronaria Oy:n ylläpitämiä.
Yrityksellä on internetissä myös lääkäreille tarkoitettu lääkäriportaali, jonne on koottu ammatillista tietoutta, Noin 80 prosenttia Suomen lääkäreistä on rekisteröitynyt portaaliin.
Kuluttajaryhmille suunnatuilta sivustoilta pääsee muun muassa Verkkolääkärit-palstalle, jossa voi esittää asiantuntijalääkäreille kysymyksiä terveydestään. Osa vastaa ilmaiseksi, jotkut perivät 18-25 euron maksun. Sivusto on myös vastauspankki, jonka käyttö on ilmaista.
"Tietoa haetaan paljon: sivustoilla on viikoittain noin 200 000 kävijää. Heidän käytössään on 25 000 kysymyksen ja vastauksen arkisto", kertoo Coronaria Media Oy:n toimitusjohtaja, kirurgian ja ortopedian erikoislääkäri Teppo Lindén.
Asiantuntijalääkärit hinnoittelevat vastauksensa itse. Lindénin mukaan korvaukset jäävät vuositasolla suurimmillaankin muutamiin satoihin euroihin per lääkäri. On kyse enemmänkin harrastuneisuudesta kuin tienaamisesta.
Lindén sanoo, että terveysinformaation haku on siirtynyt internettiin siinä missä muunkin tiedon etsiminen. Vanhat kunnon Kodin Lääkärikirjat pölyttyvät hyllyissä yhdessä tietosanakirjojen kanssa.
"Lääkäripalvelumme rinnastetaan lehtien julkaisemiin lääkärien kyselypalstoihin. Vastaukset annetaan yleisellä tasolla ja kysyjiä ohjeistetaan hakeutumaan lääkärin vastaanotolle, jos oireet siltä kuulostavat. Vastauksia ei anneta henkilökohtaisesti, vaan ne ovat kaikkien kävijöiden käytössä. Diagnooseja ei tehdä, eikä reseptejä kirjoiteta", Lindén painottaa.
"Linjamme on ollut alusta alkaen sellainen, että nettilääkäripalvelu ei ole virallista terveyspalvelujen tuottamista. Tämä on myös Oulun lääninhallituksen linjaus", Teppo Lindén kertoo.