Sähköisessä muodossa luettavat kirjat eli e-kirjat eivät ole kirineet perinteisen kirjan rinnalle, kuten vielä muutama vuosi sitten uumoiltiin. Kuluttajat eivät koe saavansa lisähyötyä e-kirjasta, ellei päätelaite ole kevyempi kuin pokkari. Kirjojen lataukseen sopivien kevyeiden kämmenmikrojen käytön vähäisyydellä on ollut vaikutuksensa etenkin sähköisen kaunokirjallisuuden kysyntään. Tietokirjallisuutta puolestaan lainataan ja myydään päivittäin internetissä.
Kirjoja voi ladata nykyisin erilaisten lukuohjelmien kautta omalle koneelle, lukea web-selainten tai cd-romppujen kautta. Markkinoiden odotetaan piristyvän sähköisen paperin tullessa käyttöön. Muovikalvoa muistuttavan paperin voi kääriä rullalle ja kuljettaa kätevästi mukanaan - tarvitaan vain yhteys kännykkään. Sitä on jo koekäytetty joidenkin elintarvikekauppojen hintalapuissa.
Sähköisten kirjojen ongelma ei tällä hetkellä olekaan tekniikka, vaan se että niillä ei juurikaan kaupallista arvoa. Internetissä on luettavissa ilmaiseksi maailmankirjallisuuden klassikkoja Kalevalasta Hamletiin. Teoksien tekijänoikeudet ovat rauenneet, joten ne ovat vapaasti kopioitavissa. Lyhyen koekäytön perusteella huomaa, että kaikkialla teksti ei kuitenkaan ole kovin lukijaystävällistä, sillä muotoilut puuttuvat usein ja tavutuksetkin ovat välillä pielessä.
Lukuelämys
jäi heikoksi
WSOY kokeili nelisen vuotta sitten kaunokirjallisuuden myyntiä sähköisessä muodossa. Tarjolla oli yhteensä 29 kotimaista teosta, muun muassa Raidia, Canal Grandea sekä Arto Paasilinnan ja Jari Tervon kirjoja, joita myytiin painettua versiota noin 15 prosenttia halvemmalla. WSOY luopui sähköisten kirjojen myynnistä reilu vuosi sitten.
"Homma ei lähtenyt vetämään. Alussa oli kohtuullisia myyntilukuja, kun kokeilijat ostivat niitä, jotkut useampiakin kappaleita. Osa kyseli sovellutuksia älypuhelimiin, mutta meillä oli erilaiset jakelumekanismit. Kirjat olivat pdf-pohjaisia salattuja tiedostoja, satsasimme kämmentietokonepuolelle", selvittää järjestelmäsuunnittelija Ilkka Mäkelä WSOY:ltä.
Painettujen kirjojen sähköistä versiota varten kirjat taitettiin erikseen, kirjasintyyppi muutettiin miellyttävämmäksi lukea sekä tehtiin erikseen vielä internet-linkit.
"Olimme reippaasti etuajassa. Laajakaista ei ollut kovin yleinen ja tietokoneen näytöt olivat huonompia. Lukuelämys jäi heikoksi."
Mäkelä uskoo kuitenkin, että sähköisten kirjojen lukijakunta laajenee
"Olemme menettäneet yhden sukupolven play stationeille ja dvd:lle. Jos se saataisiin takaisin, voisi tämä sukupolvi olla yksi sähköisiä kirjoja lukeva ryhmä. Ruotsissa sähköiset kirjat ovat ahkerassa käytössä. Kestää aikansa ennen kuin ihmiset tottuvat mediaan."
Mentaalisesti jälkijunassa
Suomen ja Euroopan johtava nettikirjojen markkinoija on turkulainen Ellibs, joka tarjoaa 70 kustantajan tietokirjoja lainattavaksi ja myytäväksi yksityisille ja yrityksille ympäri maailman. Suomalaisista kustantajista mukana ovat muun muassa Otava, Wsoy ja Edita.
Tällä hetkellä Elllibs on suuntautunut Britannian markkinoille. Suomen ja englannin lisäksi järjestelmä toimii ruotsiksi ja sitä ollaan kääntämässä ranskaksi ja venäjäksi.
"Valikoimassa on tietokirjallisuutta, mutta harrastekirjallisuuttakin on yhä enemmän Marsujen hoidosta lähtien", selvittää Ellibsin toimitusjohtaja Kristian Laiho.
Kirjaston alkuinvestointi on 5 000 euroa, jonka jälkeen se voi ostaa virtuaaliympäristöönsä sisältöjä, kuten psykologiaan, tietotekniikkaan, juridiikkaan ja tietotekniikkaan liittyvää kirjallisuutta. Kaunokirjallisuutta ei ole saatavilla.
"Sitä luetaan niin eri funktiossa kuin tietokirjallisuutta. Sinänsä sähköisen kirjan käyttö ei poikkea perinteisen kirjan tavasta, se on vain erilainen jakelupaketti."
Laihon mukaan sähköinen kirja pyritään säilyttämään mahdollisimman samantyyppisenä kuin perinteinenkin, ja sen luettavuutta pyritään kehittämään myös koko ajan.
Laiho ei usko sähköisen paperin läpimurtoon, vaan mobiililaitteisiin.
"Tiedän yhden projektin Britanniassa, missä sitä kokeillaan. Mutta se on puuhastelua kaikki, eikä sillä päästä pitkälle."
Ellibs testasi hiljan ilmaiseksi ladattavaa kännykkäkirjaa, johon oli tallennettu Suomen laki.
"Se ei kiinnostanut ihmisiä. Monet sovellutukset ovat teknisesti mahdollisia, mentaalisesti eivät."
Ellibs pyrkii kasvattaman kirjavalikoimaansa aina 25 000 nimekkeeseen vuoden loppuun mennessä. Syksyllä se lanseeraa hyperkirjaratkaisunsa, jossa erilaisia tietosisältöjä voi tutkailla ristiin aihealueiden mukaan.
"Valtavasti tähän asiaan tuntuu olevan kiinnostusta kaikkialla. On kyse verkkokaupasta, immateriaalin liikuttamisesta ja sen hallinnasta."