Net­ti­hyök­käyk­siä on vaikea torjua

Verkkopalvelun lamauttamisen eli niin sanotun palvelunestohyökkäyksen torjuminen on hankalaa.

Verkkopalvelun lamauttamisen eli niin sanotun palvelunestohyökkäyksen torjuminen on hankalaa.

-- Hyökkääjä voi valita ajan, paikan ja keinot. Hän voi myös jatkuvasti muuttaa viestiä ja jatkaa näin toimintaansa, sanoo verkot ja turvallisuus -tulosalueen johtaja Timo Lehtimäki Viestintävirastosta.

Lehtimäen mukaan hyökkääjät eivät ole enää julkisuushakuisia harrastelijoita, vaan asialla ovat ammatti-ihmiset.

Hyökkäykset tehdään Lehtimäen mukaan tyypillisimmin kaapattujen tietokoneiden muodostaman botnet-verkon avulla. Tämä tarkoittaa, että hyökkääjä käyttää apunaan tavallisten kuluttajien tietokoneita, jotka ovat olleet heikosti suojattuja.

-- Hyökkäyksessä voi olla mukana kymmeniä, satoja, tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia tietokoneita eri puolilta maailmaa, Lehtimäki sanoo. Lehtimäen mukaan vaikuttaa siltä, että Ylen verkkosivuille maanantaina iltapäivällä alkaneet hyökkäykset tehtiin juuri botnet-verkon avulla.

Virustorjunta kohdalleen

Koska verkkopalveluihin kohdistuvia hyökkäyksiä on vaikea torjua, ne saattavat kestää hyvinkin pitkään. Usein ainoa keino hyökkäysten loppumiseen on, että hyökkääjä lopettaa ne itse. Lehtimäen mukaan Viestintävirastossa toimiva tietoturvaviranomainen CERT-FI on viime heinäkuusta lähtien käsitellyt tapausta, jossa suomalainen organisaatio on joutunut niin sanotun ikuisen palvelunestohyökkäyksen kohteeksi.

Hyökkäyksiltä suojautuminen ei Lehtimäen mukaan ole helppoa, sillä "maailma on vain nanosekuntien päässä". Vaikka haittaa aiheuttavien tietokoneiden nähtäisiin olevan jossain tietyssä maassa, tämä ei tarkoita, että itse hyökkääjä olisi samassa paikassa.

-- Toisissa maissa tietokoneet ovat yleisesti huonosti suojattuja, jolloin niitä on helppo käyttää hyökkäyksiin. Suomalaisia koneita on mukana yleensä aika vähän. Lehtimäki peräänkuuluttaakin asianmukaisia virustorjunta- ja palomuuriohjelmia kaikkiin tietokoneisiin.

Nettihyökkäysten motiiveja voi Lehtimäen mukaan vain arvailla. Niiden taustalla näyttäisi kuitenkin yhä useammin olevan poliittisen tai taloudellisen hyödyn tavoittelua. Hyökkäyksiä on käytetty myös kiristämiseen.

Ilmoita asiavirheestä