pekka.mikkola@kaleva.fi
Suomalaismies tuomittiin viime viikolla kahden vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeuteen lukuisista halventavista ja loukkaavista internetissä julkaistusta kirjoituksista. Ne kohdistuivat muun muassa kansanedustajiin, käräjätuomareihin, syyttäjiin ja rikoskomisarioon.
Tämä 45-vuotias on esiintynyt muun muassa "aluepalauttajana", "historioitsijana" ja "kansakunnan valistajana". Hänen kunnianloukkausrikoksista, uskonrauhan rikkomisesta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta saamansa tuomio on kova, muttei perusteeton.
Miehen sähköposti- ja nettiherjauksista ja uhkailuista on kaiken lisäksi kärsinyt paljon suurempi joukko kuin vain ne ihmiset, joita koskevista tapauksista tuomio nyt tuli. Hänen hengentuotteensa netissä puhuvat puolestaan. Jos ette ole niitä käyneet katsomassa, niin karttakaa niitä tästä eteenkinpäin.
Internet ja sähköposti ovat tuoneet maailmaan hyvää ja pahaa. Enemmän on edellistä, mutta pakko sanoa, että jättimäinen ongelma on myös netin käyttö rikollisiin tarkoituksiin. Aluepalauttaja-amatöörihistorioitsijan tapaus koskee vain Suomea, mutta tiistaina Porin käräjäoikeudessa olleella toisella tapauksella on myös kansainvälistä ulottuvuutta. Tuomiolla oli 21-vuotias mies, joka sai seitsemän kuukauden ehdottoman tuomion tietokoneiden haittaohjelmien luonnista.
Nuorimies lähti kolmisen vuotta sitten mukaan kansainvälisen tietokonerikollisryhmän toimintaan. Hän suunnitteli tilauksesta niin sanottuja takaporttiohjelmia, jotka avaavat tunkeilijoille pääsyn tietokoneisiin.
Takaporttiohjelmien ansiosta nuorenmiehen brittiläinen rikostoveri pääsi keräämään kansalaisten ja yritysten tietokoneilta yhteensä 64 miljoonaa sähköpostiosoitetta, joita sitten käytettiin roskapostiviestien massalähetyksiin.
Oikeus muunsi seitsemän kuukauden ehdottoman vankeustuomion 180 tunniksi yhdyskuntapalvelua. Tuomiota alensi muun muassa se, että nuorimies auttoi poliisia rikoksen selvittämisessä.
Samalla tuomion pelotevaikutus putosi lähelle nollaa. Kuitenkin massaroskapostitus on massiivinen ongelma, joka aiheuttaa valtavasti kuluja ja syö ihmisten työaikaa. Tutkija Kai Puolamäen Kalevassa esittämä arvio oli havainnollinen: jos yksi internetin käyttäjä poistaa roskapostia koneeltaan vaikkapa kaksi tuntia vuodessa, 200 miljoonan internetin käyttäjän hukatun työajan kustannukset olisivat kahdeksan miljardia euroa vuodessa.
Silti ongelmasta ei voi syyttää yksin nettihuijareita, vaan osa uhreista tekee itse väärinkäytökset helpoiksi: ensinnäkin aina joku tarttuu näihin humpuukitarjouksiin ja toiseksi koti- tai jopa työpaikkojen koneiden tietoturva on aina joillakin huterasti hoidettu. Siksi näitä koneita jatkuvasti kaapataan roskapostin laukaisualustoiksi.
Tietoturvan hoitamatta jättäminen johtuu luultavasti sekä välinpitämättömyydestä että teknisten taitojen puutteesta. Asiaa ei myöskään voida hoitaa kuntoon vaikkapa määräämällä kansalaisten tietoturvasta kansallisilla säännöksillä. Järjestelmä vuotaa aina jossain päin maailmaa, ja roskapostivirta hakee pian uudet uomat.
Siksi kaikenlaisiin nettihäiriköihin ja sonnan suoltajiin pitää vain tottua ja toivoa, että edes jotkut heistä joskus jäävät kiinni. Nyt kaksi sentään jäi.