ähköinen äänestäminen on Virossa osa kansalaisten arkea. Suomessa sähköinen äänestäminen sen sijaan haudattiin kaikessa hiljaisuudessa sen jälkeen kun kokeilu kolmessa kunnassa epäonnistui surkeasti edellisissä kuntavaaleissa.
Virossa sähköinen äänestäminen on ottanut tuulta purjeisiinsa. Sähköinen henkilökortti tarjoaa virolaisille laajasti myös muita palveluja kuten sähköisen reseptin. Yhdeksällä virolaisella kymmenestä on sähköinen henkilökortti.
Meillä sähköisen henkilökortin eteneminen on takkuillut. Kovin moni ei edes tiedä tai muista, että myös Suomessa on mahdollista hankkia viisi vuotta kerrallaan voimassa oleva sähköinen henkilökortti.
Sähköisen henkilökortin tekemistä on resursoitu hulppeasti. Kortin kehittämiseen on palanut rahaa jopa 40 miljoonaa euroa. Käytettyyn rahamäärään nähden on valitettavaa, että henkilökortin markkinointi ja palveluverkon kehittäminen ovat jääneet puolitiehen.
Sähköistä henkilökorttia voidaan käyttää viranomaisten yhteisen tunnistus.fi-palvelun kautta. Sen piirissä on muun muassa Kelan, työ- ja elinkeinoministeriön ja verohallinnon palveluja. Itsestään selvää pitäisi olla, että sähköinen henkilökortti antaisi pääsyn esimerkiksi omiin terveystietoihin.
Kansalaiset ovat tottuneet käyttämään pankkien tunnuksia kansalaisvarmenteena, kun asioivat viranomaisten kanssa tai tekevät ostoksensa verkossa. Pankkikortti löytyy jokaisen kukkarosta, mutta sähköinen henkilökortti vain harvalta.
Sähköisen henkilökortin ajoitus on Virossa ehkä ollut sopivampi kuin Suomessa. Kun sähköistä henkilökorttia lähdettiin suurella innolla kehittämään 1990-luvulla, kortin konkreettiset käyttömahdollisuudet olivat vielä vähäiset, vaikka kortin potentiaali tiedostettiinkin. Tekniikka oli reippaasti edellä markkinakysyntää.
Sirullisen henkilökortin käyttäjät ovat vuosien varrella kaivanneet lisää asiointipalveluja. Myöhemmin pankkien tunnistusjärjestelmä ajoi suosiossa ja käytettävyydessä sähköisen henkilökortin ohi.
Sähköisen äänestämisen pitäisi kuitenkin olla mahdollista myös Suomessa. Ict-osaamisellaan briljeeraavalle Suomelle sähköisen äänestyksen tarjoaminen lisävaihtoehtona perinteiselle uurna- ja ennakkoäänestykselle ei voi olla mahdoton urakka. Riittävän helppokäyttöinen ja luotettava tekniikka ja kansalaisten tarpeet pitää vain saada kohtaamaan.
Äänestysaktiivisuus on viime vuosikymmeninä ollut laskussa, ja ennakkoäänestyksen suosio on pysynyt ennallaan. Moni pitää äänestystapahtumaa juhlallisena ja arvokkaana hetkenä kansalaisoikeuden ja -velvollisuuden täyttymisessä.
Seuraava askel on tarjota kansalaisille mahdollisuus äänestää sähköisesti. Se on nykyaikainen vaihtoehto uusille äänestäjille, joille verkkomaailma on luonnollinen osa arkea. Sähköiseen äänestämiseen liittyvät huolet ovat ylimitoitettuja.