Kalevan kisat: Oulun Py­rin­nön Laura Loponen aitoi SM-prons­sil­le

Terveys: Iho­syö­vis­tä va­ka­vim­man me­la­noo­man esiin­ty­vyys on yleis­ty­nyt, mutta ennuste on pa­ran­tu­nut

Pääkirjoitus

Net­ti­ää­nes­tyk­sen aika meni jo

Oikeusministeri Jari Lindström (ps.) asetti tiistaina työryhmän valmistelemaan selvitystä nettiäänestyksen toteuttamisesta Suomessa.

Oikeusministeri Jari Lindström (ps.) asetti tiistaina työryhmän valmistelemaan selvitystä nettiäänestyksen toteuttamisesta Suomessa. Taustalla on hallituksen viimesyksyinen linjaus, jonka mukaan Suomessa siirrytään sähköiseen äänestykseen perinteisen äänestyksen rinnalla kaikissa vaaleissa.

Ensimmäisenä toimenaan työryhmän kannattaa sopia termien käytöstä. Nettiäänestys on sähköistä äänestystä, mutta sähköinen äänestys voi olla muutakin kuin nettiäänestystä.

Sähköistääänestystä kokeiltiin Suomessa vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä. Äänet annettiin äänestyspäätteellä joko ennakkoäänestyspaikalla tai varsinaisella äänestyspaikalla.

Kokeilu päättyi mahalaskuun. Äänestyksen tekninen toteutus oli epäkelpo, mistä syystä parinsadan äänen anto meni mönkään. Vaalit piti noissa kunnissa uusia. Tämän jälkeen sähköinen äänestys pantiin hyllylle.

Nyt oikeusministeriö puhuu nettiäänestyksestä. Tuulta hankkeeseen lienee tullut ainakin Viron suunnasta, jossa nettiäänestys on ollut yleisissä vaaleissa käytössä vuodesta 2005. Vuoden 2015 parlamenttivaaleissa netin kautta äänensä antoi 30,5 prosenttia äänestäneistä.

Virossakin äänestyksen tietoturvaa kohtaan on esitetty epäilyjä, mutta näyttöjä väärinkäytöksistä ei ole ollut. Viro jatkaa valitsemallaan tiellä.

Norjassa taas testattiin nettiäänestystä vuoden 2011 aluevaaleissa ja vuoden 2013 parlamenttivaaleissa. Tuon jälkeen kokeilua ei kuitenkaan jatkettu.

Teknisiä ongelmia tai väärinkäytöksiä ei Norjassakaan todettu, mutta nettiäänestyksen ei myöskään havaittu lisänneen äänestysaktiivisuutta. Nettiäänestyksenhän on toivottu innostavan nuoria osallistumaan vaaleihin.

Norjan hallitus perusteli päätöstään painokkaasti myös sillä, että se haluaa säilyttää kansalaisten ehdottoman luottamuksen vaalijärjestelmän turvallisuuteen. Jo keskustelua nettiäänestyksen epäluotettavuudesta pidettiin ongelmallisena.

Viro aloitti nettiäänestyksen ja Norja teki kokeilunsa aikana, jolloin kysymys ulkopuolisista vaikutusyrityksistä vaalien tulokseen ei ollut ollenkaan niin akuutti kuin nyt. Nyt tilanne on olennaisesti muuttunut.

Hakkerointiepäilyt nousivat pintaan viimeksi Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Todennäköisesti Venäjän verkkohyökkäyksiä ja vaikuttamisyrityksiä on ollut myös Georgian ja Ukrainan vaaleissa.

Asiantuntijoiden mukaan täydellisen turvallisia tietojärjestelmiä ei ole. Tämä näkemys pitää nyt ottaa vakavissaan. Jos vaalitulosta päästään peukaloimaan tai ilmassa on edes perusteltuja epäilyjä sellaisesta, ollaan kriisissä.

Mikään merkittävä tekijä ei pakota tuomaan nettiäänestystä Suomeen. Nettiäänestys ei myöskään ole enää maan digitaalisen kehitysasteen mittari. Netin hyödyntämistä kannattaa edistää hankkeissa, jotka ovat yhteiskunnan kannalta vähemmän riskialttiita.